Vastaitsenäistyneen Suomen sivistyneistö vaati ikkunoita auki Eurooppaan. Samalla availtiin oviakin, joiden suhteen syntyi aivan uusi tilanne 67 vuotta sitten: henkilö- ja tavaraliikenne kasvoi niin länteen kuin itään.
Sittemmin on opeteltu, miten Euroopan kanssa eletään uudella tavalla. On katseltu ikkunoista ja kuljettu ovista.
Neuvostokaupan vuosina idän liikenteestä hyötyi ainakin Suomi, mutta Neuvostoliiton hajoamisen tuomaa uutta tilannetta ei vielä täysin tiedosteta. Vaikka Venäjä on suuri kauppakumppani ja vaikka transitoliikenne on erittäin suurta, ovia ei osata avata kunnolla. Niin asenteissa kuin infrastruktuurissa on parannettavaa.
Tavarapuolella saranat ovat ruosteessa.
Hyviäkin esimerkkejä löytyy: suomalainen ja venäläinen rautatieyhtiö saivat Helsingin ja Pietarin välisen nopean yhteyden toimimaan. Matkustajaliikenne sujuu myös laivalla ja lentokoneella kahden pohjoisen pääkaupungin välillä.
Tavarapuolella saranat ovat ruosteessa. Olemme päivitelleet hyvin pitkään massiivisia rekkajonoja, mutta tehneet asian hyväksi aika vähän. Emmekö ymmärrä, että kauttakulkuliikenteen sujuvuus on kaikkien etu?
Jälkiviisaasti sanoen valtatie 7:n loppupää olisi pitänyt laittaa uusiksi 15–20 vuotta sitten. Tavaraa tulisi saada enemmän kiskoille ja autoliikenteen raja-asemat virtaviivaistaa.
Nyt valtion budjetin rakentaminen on sellaisissa raameissa, että ratkaisut siirtynevät edelleen. Liikenne itään ja idästä kuitenkin lisääntyy. Asialle pitää tehdä jotakin. Tarvitaan varmasti myös yksityistä pääomaa.
Pullonkaula on myös rautateillä. Sen nimi Suomen puolella on Vainikkala. Kiskoja pitkin voisi kulkea transitoa paljon enemmän, jos olisi kiskoja joita pitkin kulkea.
Yksi idea, jonka takana on tahoja muun muassa Pohjanmaalta, Itä-Suomesta, Ruotsista ja Norjasta, on rakentaa rautatie Parikkalan ja Karjalan Elisenvaaran välille. Kahden maan rautateiden välillä on tässä kohdin vain 27 kilometrin etäisyys.
Tällainen rautatie ja muu pullonkaulojen poistaminen ei olisi hyödyksi vain naapurille. Se olisi hyödyksi myös Suomen ja muiden pohjoismaiden viennille, joka suuntautuu paitsi Venäjälle vieläkin pidemmälle: Aasiaan ja kehittyvään Kiinaan.
Venäjän puolella tehdään jo. Tänä vuonna alkaa uuden rataosuuden rakentaminen Vuoksen pohjoispuolelle. Imatran raja-asema voidaan lähivuosina avata muullekin kuin puun tuonnille. Alueella rakennetaan myös uutta moottoritietä. Suomalaisten kannattaa pysyä tässä kyydissä mukana.
Kuukauden kuluttua Suomen ja Venäjän länsiosan välillä on 2 tunnin aikaero. Järjetön tilanne. Itäisessä Euroopassa, nämä alueet ja Baltia mukaan lukien, kannattaisi pitää kaikki kellot yhdessä ja samassa ajassa. Siitä saataisiin hyötyä ilman kustannuksia.
Kirjoittaja on Satakunnan Työn päätoimittaja.
uutiskirje 
