Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) kummastelee opposition ja asiantuntijoiden hanakkuutta tiistaiyönä euromaiden kesken tehdyn vakuussopimuksen lyttäämisessä.
– Vilpitön toiveeni on, että ensin tutkittaisiin asia, hän sanoi keskiviikkona toimittajille Helsingissä.
Hän totesi, että neuvottelutulos saavutettiin yhdeltä yöllä ja jo aamutelevisiossa ensimmäiset kommentoijat olivat kertomassa, kuinka huono sopimus on Suomelle.
Herra yksin tietää.
– Ilman, että oli mitään kirjallista aineistoa sen sisällöstä, Urpilainen ihmetteli.
Sopimuksessa sovittiin vakuuksista, jotka Suomi saa Kreikka-tuelleen jatkossa.
Parempi ilman vakuuksia?
Oppositiolle tuli samansuuntaisia terveisiä.
– Opposition tehtävä on arvostella hallituksen toimia ja esittää vaihtoehtoja. Haluaisinkin kuulla, mikä on vaihtoehto, Urpilainen sanoi.
– Onko oppositio sitä mieltä, että jatketaan edellisen hallituksen linjalla ja tuetaan Kreikkaa ilman vakuuksia.
Hän osoitti viestin oppositiopuolueista lähinnä edelliselle pääministeripuolueeelle eli keskustalle, kun toivoi, että oppositiokin voisi iloita nyt saavutetusta sopimuksesta.
– Kun edellinen hallitus yritti vakuuksia, eikä saanut, ja tämä hallitus onnistui saamaan ne, on aihetta kulkea hetki rinta rottingilla, Urpilainen sanoi.
Miljoona euroa tunnilta
Euromaiden vakuussopimukseen ilmeisen tyytyväinen Urpilainen toisti sitä, että sopimuksella pyritään turvaamaan suomalaisen veronmaksajan asemaa tilanteessa, jossa Kreikka ei pystyisi maksamaan velkojaan.
Hän vertasi 880 miljoonaa euroa, jonka verran vakuuksia on tulossa, valtion vuodessa opintotukeen käyttämään summaan.
– Se ei todellakaan ole pieni summa. Voi sanoa, että vaikka tässä on paljon töitä tehty neljän viime kuukauden aikana, kohtuullisen hyvä tuntipalkka siitä on kertynyt, yli miljoona euroa tunnilta.
Vaikka voittoa ei haettu
Urpilainen ei hyväksynyt kritiikkiä siitä, että Suomi jää voitotta järjestelyssä. Voittoa ei ole edes haettu.
– Emme hae vakuuksia siksi, että yrittäisimme tehdä niillä voittoa, vaan siksi, että minimoimme riskin, joka järjestelystä syntyy, hän korosti.
Hän muistutti siitä, että nyt tehty sopimus koskee nyt istuvan uuden hallituksen aikana tehtäviä kriisimaiden tukemista koskevia sitoumuksia. Hän ei arvaillut, tuleeko Suomelle tappiota Kreikan ensimmäisestä tukipaketista.
– Herra yksin tietää, koska siinä järjestelyssä meillä ei ole vakuuksia.
”EU ei ole Kreml”
Urpilainen tyrmäsi kritiikin siltäkin osin, että Suomen maine olisi mennyt pitkällisten neuvottelujen takia.
– Jokaisella maalla on vuorollaan omia tärkeitä asioita puolustettavanaan. Ei EU ole mikään uusi Kreml, hän sanoi.
Hän arveli, että Suomen maine on voinut jopa kasvaa myönteisessä mielessä.
– Voi olla, että tämän jälkeen Suomen maine kovana neuvottelijana on vahvistumassa. Suomi ei enää ole se maa, joka antaa periksi.
Sijoittajavastuu uuteen syyniin
Urpilainen totesi, että laskua ei voi ajatella maksatettavan vain veronmaksajilla.
– Kyllä pankkien ja sijoittajien pitää kantaa osansa. Suomi on korostanut sijoittajavastuun korottamista, hän sanoi.
Hän arvioi, että heinäkuussa euromaiden kesken sovittu sijoittajavastuu oli oikeansuuntainen.
– Mutta jälkeenpäin on herätty siihen, että se on riittämätön, hän sanoi.
– Tästä käydään keskustelua parast’aikaa, ja hallituksen pitää ottaa kantaa lähitulevaisuudessa siihen, mikä on Suomen linja.
Ihme ivailua
Urpilainen ihmetteli ivailua, joka liittyy siihen, että hallitus ja erityisesti SDP pyrkii pitämään vaalilupauksensa siitä, että eurotuelle vaaditaan vakuuksia.
– Eurooppa-politiikka oli keskeinen eduskuntavaaliteema ja uudelle hallitukselle oli luontevaa luoda uusi linja, vaalituloksen huomioiva EU-tukipolitiikkaan, hän sanoi.
– Vakuusjärjestelyssä on kyse siitä, että samaan aikaan, kun haetaan ratkaisua Euroopan tasolla kriisin hoitoon, meillä on intressi turvata suomalaisten veronmaksajien asema.
Hän korosti sitä, että on tärkeää, kuinka kansalaisten mielipide otetaan huomioon päätöksenteossa.
– Meillä on nyt Euroopassa talouskriisi, mutta jos poliitikot eivät käy vuoropuhelua kansalaisten kanssa ja perustele poliittisia päätöksiä, syntyy riski, että meillä on seurauksena poliittinen kriisi, hän sanoi ja totesi demokratiassa olevan kyse siitä, että pidetään kiinni vaalilupauksista.
– Ei kai voida olettaa, että poliittisiin päättäjiin luotetaan kansalaisten keskuudessa, jos olemme valmiit kääntämään takkia. Sen täytyy pitää myös vaalien jälkeen, mitä puhuttiin ennen vaaleja.
uutiskirje 
