Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) yritti vääntää rautalangasta oppositiolle ikäluokkien pienenemisen vaikutusta koulutuksen aloituspaikkojen tarpeeseen, mutta oppositio ei uskonut, kun eduskunta keskiviikkona jatkoi keskustelua valtion ensi vuoden talousarviosta.
Keskustan Markku Rossi arvioi Gustafssonin jäävän aikakirjoihin siksi, että hänen aikanaan ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja vähennetään huimasti.
– Kemi – Tornion ammattikorkeakoulussa aloituspaikat vähenevät 38,1 prosentilla, hän otti esimerkiksi.
Erityisesti keskustalaiset olivat käärmeissään Pohjois- ja Itä-Suomen aloituspaikkojen vähentämisestä. Kemi – Tornio oli myös monen muun kansanedustajan esimerkki.
Työttömiksi koulutettuja
Gustafsson totesi, että noin 2 000 aloituspaikan vähentämisestä on puhuttu. Hän kertoi ammattikorkeakouluille lähetetyn lokakuun alussa kirje, jonka vastausten perusteella asiaa arvioidaan keväällä.
– Karsinnat perustuvat tarkkoihin selvityksiin. Meillä on ylikoulutettu nuoria työttömiksi kulttuuri- ja viestintäaloilla ja eräillä muillakin aloilla, ministeri perusteli.
Ministeri esitteli tilastoja, joiden mukaan Lapissa ammattikorkeakoulujen ja tiedekorkeakoulujen aloituspaikat lisääntyvät suhteessa 19 – 21-vuotiaiden määrään tämän hetken 70,3 prosentista vuoteen 2016 mennessä 73,6 prosenttiin. Pohjois-Karjalassa luvut ovat huimat 86 prosenttia ja 97 prosenttia, kun vuonna 2016 valtakunnallinen keskiarvo on 67,5 prosenttia.
– Taustalla on se, että ikäluokat pienenevät merkittävästi, Lapissa 15, Pohjois- Karjalassa 14 prosenttia. Nuorten kannalta aloituspaikkoja enemmän kuin aiemmin, Gustafsson sanoi.
Hän toivoi oppositiolta rehellisyyttä.
– Erityisesti keskustan ja perussuomalaisten taholta on annettu ymmärtää, että esitykseen sisältyisi alueellista eriarvoisuutta lisäävä elementti. Se ei pidä paikkansa.
Keskustan varapuheenjohtaja Tuomo Puumalaa tämä ei vakuuttanut.
– Jos aloituspaikat voisi julistamalla muuttaa lisäykseksi, ministeri, te onnistuisitte. Mutta kun ei voi, Puumala sanoi ja arvioi koulutuksen keskittämisen hallituksen arvovalinnaksi.
– Vetovoimaisia hyvin työllistäviä yksiköitä, hän puuskahti.
– Sanotte hallitusohjelmassa, että alueellinen saatavuus turvataan. Maailman osaavin kansa. Tämäkö toteutetaan leikkaamalla aloituspaikkoja, ajamalla alueellinen koulutus alas. Vähän niin kuin rööki hampaissa tekisi tupakan vastaista kampanjaa.
Lukioitakin lopetetaan
Perussuomalaisten Pietari Jääskeläinen taas tivasi sitä, mitä lukion lopettaminen aiheuttaa paikkakunnalle.
– Suuruuden romantiikka on vallannut hallituksen myös kouluverkostoa koskevissa kysymyksissä. Naivisti oletetaan, että mitä suurempia yksiköitä, sitä tehokkaampaa, hän sanoi.
– Eikö olekin niin, että jos lukio häviää paikkakunnalta, peruskoulun yläasteelle ei saada enää päteviä opettajia, koska opetustunnit eivät riitä. Eikö ole niin, että se vaikuttaa monen perheen kotipaikkakuntapäätökseen eli osaltaan ruokkii hyvinkin elinvoimaisten alueiden autioitumista?
Gustafsson totesi hänelle, että Suomen 395 lukiosta noin sata on pieniä.
– Monilla pienillä lukioilla on alueillaan erittäin tärkeä sivistystehtävä. Tarkoitus ei ole poistaa kaikkia pieniä lukioita. Tämä tullaan harkitsemaan tarkkaan, kun lukion rahoituslakiuudistusta tehdään. Se ei tarkoita, että kaikki pienet lukiot voivat säilyä.
Ammattikoulupaikkoja etelään
Prosenttilukuja ministeri luetteli myös ammatillisesta koulutuksesta.
– Vuoteen 2015 mennessä ikäluokka supistuu noin 8 000 nuorella, hän muistutti.
Ministerin mukaan Pohjois-Suomessa ikäluokasta 82 prosentille on nyt aloituspaikka. Ministeriön ehdotuksen mukaan ikäluokkasuhde paranee niin, että 84 prosentilla on mahdollisuus saada ammatillisen koulutuksen aloituspaikka.
– Päälle tulevat paikalliset lukiopaikat.
Itä-Suomessa luku nousee 80 prosentista 83 prosenttiin.
– Olemme siirtäneet jonkin verran aloituspaikkoja pääkaupunkiseudulle, jossa dramaattisen paljon nuoria on jäänyt ammatillisen koulutuksen ulkopuolelle, ministeri sanoi.
– Kun aloituspaikkojen keskiarvo on 75 prosenttia, suurmetropolialueella se on 67 ja nousee 79:ään. Silloinkin se jää merkittävästi vielä Lapista ja Itä-Suomesta jälkeen.
lehti 