Rahoituspohjaa halutaan laajemmaksi
Neljä asiantuntijaorganisaatiota on saanut valmiiksi omat ehdotuksensa sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän kehittämiseksi.
Rahoitusmallin uudistamistarpeen taustalla on tarve tuottaa laadukkaat ja tasapuoliset palvelut mahdollisimman taloudellisesti väestön ikääntyessä ja palvelutarpeiden kasvaessa.
Ehdotuksia vertaillut professori Hannu Valtonen Itä-Suomen yliopistosta katsoo, että kaikkiin neljään ehdotukseen sisältyy tärkeitä näkökohtia. Hänen tehtävänään ei ollut ehdotusten arvottaminen paremmuusjärjestykseen.
Kansaneläkelaitos, Itsenäisyyden juhlavuoden rahasto Sitra, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL sekä sosiaali- ja terveysministeriö laativat ehdotuksensa pääministerin johtaman talousneuvoston toimeksiannosta.
Kelan esittämässä mallissa kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon rahat ohjattaisiin yhteen kansalliseen terveys rahastoon. Sitran asiantuntijoiden mallissa lähtökohtana on kansallinen tilaaja-rahoittajamalli. Kelan ja Sitran malleissa myös palvelujen tilaaja ja tuottaja erotetaan toisistaan.
THL esittää maan jakamista väestöpohjaltaan noin 200 000 asukkaan alueisiin, joihin sosiaali- ja terveydenhuollon rahat ohjattaisiin. Alueita muodostuisi maahan 12 – 15 ja niillä olisi myös palvelujen järjestämisvastuu.
Kelan ehdotus kehittäisi rahoitusta nykyisen kuntarahoittajamallin pohjalta
Rahoituspohja laajemmaksi
Professori Valtosen mukaan kaikissa esityksissä rahoituspohjaa ja palvelujen järjestämisvastuuta halutaan laajentaa nykyistä suuremmille organisaatioille. Järjestävän tahon koon kasvattamisella ja väestöpohjan laajentamisella ajatellaan rahoituksen riittävyyden ja kestävyyden paranevan.
Kaikissa malleissa sekä julkiset että yksityiset palvelutuottajat asetetaan ainakin teoriassa samalle viivalle.
Talousneuvoston pääsihteerin Pekka Sinkon ehdotusten tähtäin on 10 – 15 vuoden päässä. Talousneuvosto on käynyt ehdotuksista keskustelun ja sen perusteella ei suuria muutospaineita nykyistä järjestelmää kohtaan tuntuisi olevan. Nykyjärjestelmän todettiin Sinkon mukaan toimivan varsin hyvin.
Sinko arvioi, että kysymys sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusjärjestelmistä ja niiden järjestämispohjasta nousee esiin hallituksen ajaman kuntauudistuksen yhteydessä.
Hallitusohjelmassa todetaan, että rahoitusjärjestelmää kehitetään kunnallisena. Ohjelman mukaan kunnallista terveyspalvelujärjestelmää kehitetään monikanavaisuuden ongelmien vähentämiseksi. Monikanavaisuudella tarkoitetaan, että rahoitus tulee monista eri lähteistä.
Talousneuvosto on pääministerin johdolla toimiva hallituksen, tärkeimpien etujärjestöjen ja Suomen Pankin yhteistyöelin. Talousneuvosto ei tee päätöksiä vaan keskustelee keskeisistä talous- ja yhteiskuntapoliittisista kysymyksistä.
lehti 