Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson (sd.) aikoo huolehtia siitä, että vanhuspalvelulakiin tulee säädös henkilöstön vähimmäismäärästä. Hän on antanut Itä-Suomen yliopistolle tehtäväksi selvittää minimihenkilöstömäärät lain säätämistä varten.
Vanhuspalvelulakiin harkitaan myös uhkasakkoja kunnille, jotka sitä laiminlyövät.
– Lain jatkovalmistelun tavoitteena on vaikuttava ja sitova, iäkkäiden ihmisten asemaa, oikeuksia ja palveluita turvaava laki, joka antaa valvontaviranomaisille välineet valvoa lain toteutumista ja tarvittaessa puuttua epäkohtiin rangaistuksin, Guzenina-Richardson selosti taustatilaisuudessaan keskiviikkona.
Uutta lakia valmistellaan tiukalla aikataululla. Lakia valmistelevan ohjausryhmän on määrä saada työnsä valmiiksi maaliskuun loppuun mennessä. Laki on tarkoitus antaa eduskunnalle ensi vuoden kuluessa ja saada voimaan vuoden 2013 aikana.
”Ohjausryhmä on nyrkki”
Ohjausryhmä on suppeampi kuin edellisessä hallituksessa vanhuspalvelulakia valmistellut työryhmä. Guzenina-Richardson kuvaa ohjausryhmää ”nyrkiksi”.
Nyrkin johdossa on kansliapäällikkö Kari Välimäki. Peruspalveluministerin mielestä nyrkin ytimen muodostavat ”kaksi vahvaa ja asiantuntevaa naista” eli entinen oikeusasiamies Riitta-Leena Paunio ja vanhustyöhön perehtynyt yleislääketieteen professori Sirkka-Liisa Kivelä.
Joukko etujärjestöjä nimeää ohjausryhmään omat edustajansa. Näitä ovat Elinkeinoelämän keskusliitto, Eläkkeensaajien keskusliitto, toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Suomen Kuntaliitto ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto.
Asenteet pielessä
Guzenina-Richardson pitää valitettavana, että Suomeen tarvitaan erillinen laki, jotta vanhusten perusoikeudet voidaan turvata. Muualla maailmassa vastaavia lakeja ei ole, vaan vanhukset saavat inhimillistä kohtelua ilmankin.
– On käsittämätöntä, että Suomessa pitää erikseen lakiin kirjata, että hoidon on oltava inhimillistä. Missään muualla maailmassa ei ole näin täytynyt tehdä, mutta meillä täytyy, Guzenina-Richardson sanoi.
uutiskirje 
