Asuntoministeri esitteli tiistaina näkemyksensä kolmivuotiskautensa loppuun tulevasta lähiöohjelmasta. Sen tärkeimpiä tavoitteita on ollut kohentaa olosuhteita kaupunkien lähiöissä sellaisiksi, että puheet ongelmalähiöistä harvenisivat.
Lähiöohjelmaa on koordinoinut ympäristöministeriö ja sen käytännön toteutuksesta on vastannut Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA). Ohjelmassa on ollut mukana 12 kaupunkia, joissa on toteutettu yhteensä 45 hanketta.Muutama hanke on jo valmistunut, mutta suurin osa valmistuu vuoden vaihteessa.
Kiuru on ollut ohjelman erilaisiin hankkeisiin ja niiden tuloksiin tutustuttuaan tyytyväinen sen toteutumiseen. Parasta on ollut se, ohjelma on näkynyt lähiöissä asuvien yhdessä toimimisen ja vaikutusmahdollisuuksien lisääntymisenä,
Ohjelma on Kiurun mukaan osoittanut, että asukkaiden osallistuminen oman alueen kehittämiseen kyllä kasvaa, kun siihen osoitetaan mahdollisuuksia.
Lähiöohjelmaa valmisteltaessa ajateltiin, että lähiöiden kehittämisessä on keskityttävä erityisesti kerrostalokannan kunnostamiseen, palveluiden parantamiseen, täydennysrakentamiseen ja asuinalueiden yleisen viihtyisyyden lisäämiseen. Erityisenä haasteena pidettiin segregoitumista.
Hallitusohjelmasta tukea
Segregaatiokehityksen katkaiseminen ja työ huono-osaisuuden kasautumisen estäminen ovat asioita, joissa on paljon tehtävää ja joissa asuntoministerin mielestä on syytä pitää kiirettä.
– Segregoituminen sekä sosiaalinen ja asuinalueiden välinen eriarvoistuminen ovat arvioituakin suurempia ongelmia ja näkyvät selvemmin erityisesti pääkaupunkiseudulla. Lähiöillä ja niiden palveluilla on keskeinen rooli segregaation kierteen katkaisemisessa. Viihtyisät, vetovoimaiset ja toimivat asuinalueet ovat keskeinen osa sosiaalisen eheyden vahvistamista ja puskureita syrjäytymistä vastaan, Kiuru katsoo.
Segregaation ehkäiseminen vaatii hallinnonalarajat ylittävää yhteistyötä. Myös asukkaat on saatava mukaan kehittämistoimintaan, sillä lähiöiden on uudistuttava vastaamaan asukkaiden arkipäivän tarpeita.
Tukea uskolle, että tässä asiassa alkaa tapahtua, antaa se, että ongelmaan puuttuminen on ensimmäisen kerran mainittu hallitusohjelmassa.
Lähiöohjelma lähestyy loppuaan, mutta lähiöiden kehittämisen on jatkuttava. Työtä on edelleen tehtävä, jotta ohjelman tavoitteet toteutuvat. Ohjelman lähtökohtana oli vahvistaa lähiöiden liittymistä osaksi toiminnallista kaupunkia ja vahvistaa lähiöiden omaa imagoa.
Prosessi jatkuu
Asuntoministeri kuvaa lähiöohjelmaa prosessiksi, jossa ei ole alkua eikä loppua. Tulevaisuudessa lähiöiden kehittämisen on edelleen oltava entistä tiiviimpi osa kaupunkien keskeisiä tavoitteita.
– Lähiöitä ei voi eikä saa kehittää erillisinä yksikköinä, vaan niiden on oltava palveluineen, asuntoineen ja liikenneyhteyksineen toiminnallinen osa kaupunkia ja koko työssäkäyntialuetta.
– Kaupungin keskeiset strategiset tavoitteet tulee viedä käytäntöön lähiöissä. Vain näin vahvistetaan kaupunkiseutujen sosiaalista eheyttä, ja luodaan lähiöistä kaupunkien kilpailukykyä ja elinvoimaa tukevia kohtuuhintaisen asumisen alueita, Krista Kiuru painottaa.
Edellisen hallituksen aikana käynnistetyn lähiöohjelman tavoitteena on ollut erityisesti 1960−1970-luvuilla rakennettujen suurimpien kaupunkien lähiöiden kilpailukyvyn lisääminen, myönteiseen imagoon perustuvan alueidentiteetin vahvistaminen ja paikallisen kehittämisen ja yhteistyön aktivoiminen.
lehti 