Köyhä mies kuolee kaksitoista vuotta nuorempana kuin hyvätuloinen. Köyhän naisen elämä on seitsemän vuotta hyvätuloista lyhyempi.
Viikko sitten Lääkärilehdessä julkaistu tutkimus eri tuloryhmien terveyseroista todistaa 1990-luvun laman jättäneen luultuakin ankaramman perinnön. Sekä miesten että naisten odotettavissa olevan elinajan ero repesi lähes kaksinkertaiseksi 1990-luvun alusta vuoteen 2007, johon tutkimusaika päättyi. Köyhimpien eliniän odotteen kasvu pysähtyi 1990-luvun alussa, jolloin lama ja leikkaukset alkoivat.
Jo vanhastaan on tiedetty, että työläinen kuolee toimihenkilöä ja johtajaa nuorempana. Suuret terveyserot eri tulonsaajaryhmissä yllättivät tutkijatkin.
Raittiusmies Matti Vanhasen hallituskin ennakoi alkoholikuolemien lisääntyvän 20 prosenttia.
Viitteitä tästä on kuitenkin saatu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, entisen Stakesin, tutkimuksista jo aiemmin. Suomalainen terveydenhoitojärjestelmä on monimutkainen ja hyvätuloisia suosiva. Terveyskeskuskäynnit muuttuivat maksullisiksi vuonna 1993 ja niiden käyttö on 2000-luvulla vähentynyt.
Selvimmin kasvussa taas ovat olleet työterveyslääkärien palvelut, jotka ovat käyttäjälleen maksuttomia. Niiden suhteen palkansaajatkin ovat eriarvoisessa asemassa, sillä noin puolet keikka- ja kausityöläisistä on ilman työterveyshuoltoa.
Haavoittuvimmat ryhmät uhkaavat jäädä ilman tarvitsemiaan palveluja, todettiin Stakesin sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaisuutta tarkastelleessa raportissa muutama vuosi sitten. OECD totesi jo kymmenen vuotta sitten Suomen lääkärikäyntien jakauman olevan eniten hyvätuloisia suosiva Yhdysvaltain ja Portugalin rinnalla.
THL:n pääjohtaja Pekka Puska onkin todennut terveyskeskusten olevan vaarassa jäädä työterveyshuollon ja yksityislääkäriasemien rinnalla toisen luokan terveyspalveluiksi. Eriarvoisuus lisääntyy julkisen sairausvakuutuksen painottuessa paremmin toimeentulevien ja terveempien ihmisten terveyspalvelujen tukemiseen.
Lääkärilehden tutkimuksen mukaan kuolleisuuserojen kasvun suurin syy on viina. Vuonna 2004 toteutettu alkoholiveron alennus näkyy kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kuolleisuuden kasvuna. Tämä ei ole kovin suuri yllätys, sillä raittiusmies Matti Vanhasen johtama hallituskin ennakoi esityksessään vuonna 2003 alkoholikuolemien lisääntyvän 20 prosenttia.
Alkoholihaittojenkin ennalta ehkäisyä haittaa köyhimpien syrjäytyminen kaikenlaisista terveyspalveluista.
Tuore tutkimus on tärkeää tausta-aineistoa ensi vuoden alussa talouden tilaa pohtivalle hallitukselle. Jos se suuntautuu työttömyyttä ja siis köyhyyttä lisääviin toimiin, seurauksena ovat myöhemmin myös entistä suuremmat terveyserot eri väestöryhmien välillä.
lehti 