Sotilasliitto Naton kansansuosio Suomessa on jyrkässä laskussa. Helsingin Sanomien (21.12.) TNS Gallupilla teettämän mielipidetutkimuksen mukaan peräti 68 prosenttia kansalaista vastustaa Nato-jäsenyyttä. Edellisessä mittauksessa vastustajia oli 56 prosenttia.
Naton suosio onkin suorastaan romahtanut viimeisen puolentoista vuoden aikana. Jäsenyyttä kannattaa nyt vain joka kuudes (16 prosenttia) suomalainen. Jopa kokoomuksen kannattajista yli puolet on Natoa vastaan. On siinä nato-myönteisellä presidenttiehdokas Sauli Niinistölläkin nieleskelemistä.
Presidentinvaalikampanjassa on toistaiseksi puhuttu aika vähän Natosta, vaikka Nato-asiat kuuluvatkin presidentin valtaoikeuksien piiriin. Ehdokkaista vain keskustan Paavo Väyrynen ja vasemmistoliiton Paavo Arhinmäki ovat olleet yksiselitteisesti liittoutumista vastaan.
Äänestäjien kannalta olisi oikeus ja kohtuus, että kaikki ehdokkaat ilmaisivat selkeästi oman mielipiteensä. Ehkä Nato-kanta ei presidentin vaaleja ratkaise, mutta kansalaisten on hyvä tietää, mitä kukin ehdokas Nato-asiaa pyöritellessään todellisuudessa tarkoittaa.
Aseteknisestihän Suomi on jo vuosia ollut hyvinkin Nato-yhteensopiva. Myös rauhankumppanuus on lähentänyt maatamme Natoon. Maailma voi muuttua mihin suuntaan tahansa ja siksi myös tuoreimman hallituksen ohjelmassa pidetään Nato-ovea raollaan. Näitä ja muitakin Natoon liittyviä asioita pitäisi voida avata presidenttikampanjan loppusuoralla. Keskustelu muuttuu hedelmättömäksi, jos se on vain eipä-juupas-väittelyä.
Kaikille poliitikoille on selvää, että nykytilanteessa Nato ei Suomea jäsenekseen huoli, vaikka päättäjät sitä haluaisivatkin. Jos 68 prosenttia kansasta vastustaa maamme sotilaallista liittoutumista, niin se ei jätä jossitteluille mitään sijaa.
Nato-galluppi kertoo kansalaisten mielialoista ilman tarkempia perusteluja. Mielipidetiedustelun perusteella onkin mahdoton sanoa, mikä noin jyrkän muutoksen on saanut aikaan. Kaikki on spekulaatiota, mutta varmaan ainakin sillä on oma vaikutuksensa, että Nato ei ole esiintynyt kovinkaan edukseen esimerkiksi Afganistanissa. Voi olla, että myös eurokriisi heijastuu mielialoihin tavalla tai toisella.
uutiskirje 
