Joulun ja uuden vuoden ”rauhoitusajan” jälkeen on siirrytty jälleen arkeen, myös talouspoliittisissa keskusteluissa.
Investoinnit – erityisesti teollisuudessa – ovat Elinkeinoelämän keskusliiton tuoreen tiedustelun mukaan lisääntymässä vain hieman, ja painopiste on vanhan kapasiteetin korjausinvestoinneissa.
SAK:n juuri julkaisema tilasto taas kertoo irtisanomisten kääntyneen kasvuun viime vuonna. Viime vuonna potkut sai yli 10 600 työntekijää. Luku ei ollut vielä – onneksi – järisyttävän suuri, mutta suunta on kuitenkin selvä. Ollaan menossa kovaa vauhtia kohti huonompia aikoja.
Nyt on oikea hetki säätää rikkaimmilta perittävä solidaarisuusvero.
Työttömyyden kasvu ei ollut viime vuonna vielä taantumavuoden 2009 tasolla, jolloin irtisanottuja oli lähes 20 000. Yt-neuvottelujen piirissä oli 2011 kuitenkin 56 000 työntekijää. Yksittäisen työntekijän ja toimihenkilön osalta yt-neuvottelut päättyivät myös aikaisempaa useammin irtisanomiseen.
Osakkeenomistajiensa tuottoja turvaavat pörssiyhtiöt jatkoivat viimekin vuonna lukumääräisesti eniten potkuja. Tämän tilaston kyseenalaista kärkisijaa pitää hallussaan Nokia (2 200 työntekijää). Seuraavina ovat metsäjätti UPM-Kymmene (563) ja postifirma Itella (548).
Huonontuneet talouden näkymät ovat konkreettisesti esillä varhain keväällä myös hallituksessa, kun se istuu niin sanottuun kehysriiheensä pohtimaan omia toimiaan. Vientivetoisena taloutena Suomi on suuresti riippuvainen Euroopan ja maailman taloudesta.
Jo nyt on pidetty lähes varmana, että hallitus joutuu kiristämään veroja ja leikkaamaan menoja, koska lisää lainaa ei ole varaa ottaa.
Elvytysvaraakaan ei sanota olevan, vaikka juuri nyt tarvittaisiin työllisyyden takia satsauksia muun muassa liikenneinvestointeihin ja asuntorakentamiseen. Jos työttömyys kääntyy rajuun kasvuun, niin silloin tarvitaan väistämättä myös työllistämistoimia. Samoin on satsattava työttömiksi joutuvien koulutukseen.
Yhtälön ratkaisu ei ole yksinkertainen ja sen ratkaiseminen vaatii poliittista luovuutta, kun samalla on huolehdittava siitä, että köyhien ja vähävaraisten asemaa ei entisestään huononneta. Tähänhän hallitus on sitoutunut. Väärillä päätöksillä voidaan myös tyrehdyttää tutkimuslaitosten ennakoima hento kasvu.
Todennäköisesti edessä on ainakin verojen korotuksia niin, että ne painottuvat työpaikkansa säilyttäneisiin hyvätuloisiin.
Nyt onkin oikea hetki säätää rikkaimmilta perittävä solidaarisuusvero tai millä nimellä sitä sitten kutsutaankin. SDP ilmoitti torstaina olevansa tähän valmis ja haastoi muutkin hallituspuolueet. Jo aiemmin Vasemmistoliitto on esittänyt rikkaimmilta kerättävää veroa useammankin kerran. Mitä mieltä ovat muut hallituspuolueet ja ennen muuta kokoomus?
uutiskirje 
