Saksan valtio sai lainaa negatiivisella korolla. Sijoittajat olivat valmiita maksamaan siitä, että he saisivat haltuunsa huipputurvalliseksi arvioitua Saksan valtionlainaa. Samaan aikaa olemme saaneet lukea uutisia Saksan alenevasta työttömyydestä. Pitäisikö kaikkien euromaiden ottaa oppia Saksasta?
Ei, koska se on mahdotonta. Kaikki euromaat eivät voi noudattaa Saksan mallia.
Saksan taloudellinen menestys esimerkiksi työpaikkojen määrän kasvulla mitattuna on perustunut viennin kasvuun, jota hyvä Saksan hintakilpailukyky on tukenut. Huomattava osa Saksan viennistä on suuntautunut muihin euromaihin, joihin verrattuna Saksan kilpailukyky on EMU-aikakaudella saattanut parantua oleellisesti. Esimerkiksi Italia on menettänyt kilpailukykyään suhteessa Saksaan 35 prosenttia eli erittäin paljon.
Suomalaisen ay-liikkeen tuleekin viimeiseen asti pyrkiä estämään Saksan mallin tuleminen Suomeen.
Kaikki euromaat eivät tietenkään voi parantaa kilpailukykyään suhteessa toisiinsa. Joidenkin kilpailukyvyn on heikennyttävä, jotta jotkut voivat parantaa sitä. Saksa on parantanut sitä muitten kustannuksella.
Saksan tapa parantaa kilpailukykyään on ollut arveluttava erityisesti eurooppalaisen ay-liikkeen näkökulmasta. Se ei ole perustunut ripeään tuottavuuden kasvuun vaan alhaisiin palkankorotuksiin.
Avain alhaisiin palkankorotuksiin on ollut saksalaisten työntekijöiden työehtojen heikentäminen. Saksassa on yleistynyt niin sanottu toisin sopiminen eli yritysten mahdollisuus tinkiä työehtosopimuksiin kirjatuista sopimuskorotuksista. Sen seurauksena saksalaisten työntekijöiden saamat palkankorotukset ovat voineet olleet työehtosopimuksiin kirjattuja korotuksia matalammat.
Saksalaisen palkkatyöläisen nimellispalkka on noussut euroaikakaudella noin prosentin vuodessa, suomalaisen yli kolme prosenttia. Suomalaisen ay-liikkeen tuleekin viimeiseen asti pyrkiä estämään Saksan mallin tuleminen Suomeen. Saksan tie ei saa olla meidän tiemme. Ei ole ihme, että Elinkeinoelämän keskusliitossa haaveillaan Saksan mallin tuomisesta Suomeen.
Eurokriisin syistä käydyssä keskustelussa on unohtunut lähes kokonaan Saksassa toteutetun palkkapolitiikan rooli euroalueen tasapainottomuuksien aiheuttajana. Saksa on parantanut työllisyyttään muiden euromaiden kustannuksella.
Taloustieteilijät kutsuvat devalvaatiota nuiji naapuria -politiikaksi, koska se parantaa oman maan asemaa erityisesti naapurimaiden kustannuksella. Euroaikakaudella ei voida devalvoida, mutta naapureita voidaan nuijia palkkapolitiikalla. Sen on Saksan malli osoittanut.
Kirjoittaja on Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija.
lehti 