”Pitkällä aikavälillä me kaikki olemme kuolleita.” John Maynard Keynes kiteytti tällä tavalla sen, että huomion kiinnittäminen pitkän aikavälin talouskehitykseen nykyhetken kustannuksella voi joskus viedä talouspolitiikan harhapolulle. Nyt olemme siinä tilanteessa.
Kriisissä olevissa euromaissa toteutetaan talouspoliittisia ohjelmia, jotka lähitulevaisuudessa ainoastaan pahentavat taloustilannetta ilman takeita käänteestä parempaan edes muutaman vuoden tähtäimellä. Kreikan perässä on tulossa muita maita.
Esimerkiksi Espanjassa valmistaudutaan parhaillaan yleislakkoon kansalaisten elin- ja työolojen heikennysten takia. Varmaa on, että ne ainoastaan pahentavat Espanjan talouden taantumaa. Niiden pitkän aikavälin myönteisistä vaikutuksista ei ole varmuutta.
Taantumaan varautumisen sijasta meillä pyritään varautumaan siihen, ettei hukka peri meitä vuonna 2060.
Talous- ja rahaliittoon kuuluvissa maissa, myös niin sanottu terve ydin mukaan luettuna, aletaan toteuttaa hallitusten välistä sopimusta, johon kirjattu julkisen talouden vakauttamistavoite tekee järkevän työllisyyttä tukevan suhdannepolitiikan harjoittamisen hyvin hankalaksi. Suomi kuuluu näiden maiden joukkoon.
Suomen aseman tekee erikoiseksi se, että hallitusohjelmaan kirjatut alijäämä- ja velkaantumisastetavoitteet ovat vielä euromaiden hallitusten sopimia tavoitteitakin kunnianhimoisempia. Jos hallitusohjelmasta ei tingitä, työllisyyden ylläpitäminen talouspolitiikan keinoin on tälle vaalikaudelle ajoittuvan taantuman oloissa Suomessa mahdotonta.
Suomessa Keynesin opetus onkin unohdettu täysin. Meillä pitkän aikavälin ylikorostamisessa on viime viikkoina lyöty kaikki aikaisemmat ennätykset. Kestävyysvajeen umpeen kuromistarpeesta puhuminen on johtanut työttömyyden pahenemisvaaran vähättelyyn tai unohtamiseen.
Taantumaan varautumisen sijasta meillä pyritään varautumaan siihen, ettei hukka peri meitä vuonna 2060. Kestävyyslaskelmissa aikajänne on tyypillisesti 50 vuotta – eli niin pitkä, että luotettavien arvioiden tekeminen on mahdotonta.
Siitä huolimatta joissakin puheenvuoroissa on korostettu lähiviikkojen olevan lähes tulkoon ratkaisevia Suomen tulevaisuuden kannalta. Kokoontuuhan esimerkiksi hallitus piakkoin kehysriiheen pohtimaan toimia valtiontalouden tasapainottamiseksi ja myös kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi.
Hallituksessa olevien vasemmistopuolueiden edustajilla on kehysriihessä erityisvastuu lähitulevaisuuden ja siihen liittyvien uhkien korostamisessa. Ainakin heidän täytyy pitää Keynesin opetus mielissään.
Kirjoittaja on erikoistutkija Palkansaajien tutkimuslaitoksessa.
uutiskirje 
