Kansanedustaja Jari Myllykosken (vas.) mielestä on täysi kupla olettaa, että kilometrikorvauksia leikkaamalla valtio saisi vuosittain 70 miljoonaa euroa lisää verotuloja.
Myllykoski haluaa, että valtiovarainministeriö arvioi uudelleen kehysriihessä päätetyn leikkausesityksen vaikuttavuuden.
– Kirjoituspöydän takaa logiikka voi näyttää aivan huikealle innovaatiolle, mutta käytännön arki on aivan muuta.
Hän ottaa esimerkiksi teknologiateollisuuden työehtosopimuksen piirissä työskentelevät tuhannet komennus- ja huoltomiehet. Alan työehtosopimus määrittelee kilometrikorvausten maksamisen seuraavasti: ”Korvausten määrä on se, jonka verohallitus vuosittain verovapaaksi vahvistaa.”
– Tämä tarkoittaisi yli 15 000 kilometriä omalla autolla ajaville korvauksen puolittamista. Työnantajat tuota tuskin vastustavat, vähentäisihän se kustannuksia ja lisäisi yritysten kannattavuutta. Valtiolle se ei kuitenkaan toisi verotuloja.
Työnantajille lisää maksettavaa
Valtiovarainministeriö näyttääkin Myllykosken mukaan suunnittelevan yritysten palkkakustannusten kasvattamista.
– Miten muuten voidaan selittää vuotuiset 70 miljoonan euron verotulot. Mahdolliseksi sen tekisi, jos työnantajat pakotettaisiin maksamaan myös yli 15 000 kilometriä ajetuista työmatkoista nykyinen 45 sentin verovapaa kilometrikorvaus. Tällöin syntyisi verotettavaa tuloa.
Tämä kuitenkin tarkoittaisi Myllykosken mukaan työnantajien palkkakustannusten nousua, sillä verotettavasta palkasta ja lisistä pitää maksaa myös palkan sivukulut.
– Valtiovarainministeriön logiikka johtaisi tilanteeseen, jossa ajettu kilometri maksaisi työnantajalle sivukulujen kanssa toimialasta riippuen noin 52 senttiä kilometriltä, nykyisen 45 sentin sijaan.
Myllykoski arvioi entisenä ay-toimitsijana, ettei tästä seuraa mitään hyvää suomalaisille työmarkkinoille.
– Tällä hetkellä emme kaipaa yhtään sellaista hanketta, mikä aiheuttaa kitkaa työpaikoilla ja työmarkkinaosapuolten välillä.
lehti 