Viime vuoden lopulla eduskunnassa syntynyt malli Yleisradion rahoituksesta etenee nyt hallituksen esityksenä kohti toteutusta. Eduskunta keskusteli Yle-verosta tiistaina ilman suurempia soraääniä. Uutta veroa tukivat niin hallitus- kuin oppositiopuolueetkin. Tämä on varsin harvinaista, mutta osaltaan se kertonee myös siitä, että Yleisradiota arvostetaan instituutiona.
Uusi rahoitusmalli korvaa aikansa eläneen televisiomaksun. Kun uusi vero astuu voimaan ensi vuoden alussa, niin samalla Suomesta häviää yksi ammattikunta eli tv-lupien tarkastajat ja monen kyttäyksenä pitämä toiminta loppuu.
Ensi vuoden alusta Yleisradion julkisen palvelun kustannukset katetaan valtion talousarviosta. Yle-verosta saadut tulot ohjattaan erilliseen valtion tv- ja radiorahastoon. Yleisradion rahoitus turvataan pitkällä aikavälillä, kun vero sidotaan indeksiin. Tärkeää julkisen palvelun laitoksen kannalta onkin se, että sillä on suunnitellun toimintansa pohjana tietoa tulevien vuosien taloudesta. Ensi vuonna verolla on tarkoitus kerätä 500 miljoonaa euroa, mikä takaa Yleisradion toimintavalmiuden.
Yle-vero on selvästi oikeudenmukaisempi tapa kerätä Yleisradion rahoitusta kuin kohta historiaan jäävä laitteisiin sidottu tv-maksu. Pienituloisimmilla eli alle 7 353 euroa vuodessa ansaitsevilta Yle-veroa ei kerätä lainkaan. Arvion mukaan noin 17 prosenttia täysi-ikäisistä suomalaisista ei tätä veroa joudu maksamaan.Täyden veron – 140 euroa – joutuu maksamaan, kun tulot ylittävät 20 600 euroa.
Kaupalliset toimijat ovat arvostelleet Yle-veroa muun muassa kilpailua vääristävänä ja jotkut ovat tässä yhteydessä vaatineet tiukempaa julkisen palvelun rajaamista. Voi kuitenkin olla niin, että kaupallistenkin toimijoiden kannalta on vain hyvä, että niitä kirittämässä on myös taloudeltaan vahva Yleisradio, joka ei myöskään ole keräämässä mainoseuroja.
uutiskirje 
