Neuvostoliiton kommunistisen puolueen pää-äänenkannattaja Pravda (suom. totuus) tuli vuosikymmenten kuluessa tunnetuksi omanlaisenaan ”totuuden torvena”.
Lehden ensimmäisen numeron ilmestymisestä tulee huhti-toukokuussa 2012 kuluneeksi 100 vuotta. Uuden ajanlaskun mukaan juhlapäivä on 5. toukokuuta, jota vietetään maailmalla kansainvälisen työväenlehdistön päivänä. Merkkipäivän johdosta Lenin-museo valottaa ensimmäistä kertaa neuvostolehdistön historiaa ja Pravdan ”totuutta”.
Kollektiivinen organisaattori
Pravda ja muu neuvostolehdistö perustuivat V.I. Leninin ajatuksille lehdestä puolueen ja joukkojen kollektiivisena organisaattorina. Lenin näki lehdistön niin tarpeelliseksi puoluetyössä, että jo vuonna 1900 hän oli perustamassa ensimmäistä puoluelehteä Iskraa (suom. kipinä).
Myöhemmin Lenin oli Pravdan ja monien sen peitejulkaisujen keskeisin organisaattori ja lehdestä tuli välittömästi lokakuun vallankumouksen jälkeen yksi Neuvosto-Venäjän tärkeimmistä tiedotuskanavista. Näyttelyssä esitellään leniniläisen puoluelehdistön alkuvaiheita ja Leniniä lehtimiehenä.
Pravdan suosio perustui museoassistentti Antti Siika-ahon mukaan alusta lähtien siihen, että sen ilmestymisen mahdollistivat tavallisten kansalaisten kirjoitukset ja taloudellinen tuki. Pravda olikin hänen mukaansa eräänlainen aikansa facebook ja twitter lehdistösensuurin kourissa elävällä tsaarin-Venäjällä.
Yksiääninen, monitulkintainen
Leninin kuoleman jälkeisinä vuosina Pravdasta kehittyi puolueen yksiääninen kanava, jota luettiin rivien välistä ja jonka monitulkintaisia kirjoituksia pohdittiin ympäri maailmaa.
Lenin-museo lähestyy erikoisnäyttelyssään Pravdan vuosikymmeniä useista näkökulmista, kuten Kylmän sodan, Neuvostoliitto – Suomi-suhteiden, maailman tapahtumien sekä neuvostoihanteiden- ja arjen ristiriitojen näkökulmista.
Leninin totuus -erikoisnäyttelyssä on esillä viime vuosikymmeninä ilmestyneitä Pravdoja, jotka museo on saanut lahjoituksena Tampereen yliopiston kirjastolta. Museovieraalla on lisäksi mahdollisuus tutustua menetelmiin, joilla alkuun maanalaista lehteä painettiin ja salakuljetettiin ympäri Venäjää.
– Oman lisänsä tuovat museon kokoelmien lukuisat aarteet, kuten DDR:n johdon lahjoittamat Iskra-lehden painolaattajäljennökset, Siika-aho kertoo.
Lenin-museo tahtoo erikoisnäyttelyllään herättää museovieraan pohtimaan median roolia ja luonnetta. Oliko esimerkiksi Leninin idea joukoista lehdistön tukena ja organisaattorina aikansa vastine tämän päivän sähköiselle – ja sosiaaliselle medialle? Millä tavalla Leninin ajatukset puoluelehdestä heijastavat tämän päivän työväenlehdistöä Suomessa?
Leninin totuus -näyttely on esillä Lenin-museossa ajalla 28.4. – 23.9.2012.
uutiskirje 
