Osanottajamäärältään suurimman Suomessa järjestetyn tapahtuman, Maailman ylioppilaiden ja nuorison 8. rauhan ja ystävyyden festivaalin henki heräsi uudelleen eloon Vartiokylän työväentalossa. Talon juhlasalin täyttäneistä runsaasta sadasta entisestä nuorisoliittolaisesta (elnulaisesta) suuri osa oli paikalla verestämässä omakohtaisia muistoja.
Historioitsija Joni Krekolan tutkimus festivaalista ilmestyy toukokuussa. Krekolan mukaan ei ole mitään syytä kieltää festivaalin olleen suhdanteita kärjistävä, poliittisesti monella tapaa hankala tapahtuma.
Helsinkiin oli saapunut ulkomaalaisia lehtikuvaajia, joilla oli tehtäväksiantona tuottaa kuvia mellakoista. Heidän toimeksiantajiensa tavoitteena oli todistaa, että Suomen nuoriso vastustaa festivaaleja.
Krekola on selvittänyt 12 000–13 000 osanottajaa koonneen festivaalin vastaliikkeen kokoa. Hän arvioi sen poliittisen ytimen koon muutamaksi sadaksi henkilöksi, jotka osasivat käyttää hyväksi lättähattuliikehdinnän kaikupohjaa.
Ongelmanratkaisukeskus Hyvönen
Anna-Liisa Hyvönen oli järjestämässä kansainvälisessä komiteassa useita nuorisofestivaaleja ennen Helsingin tapahtumaa. Sen järjestelytehtäviin hän siirtyi toimestaan SKP:ssä. Hän työskenteli festivaalin kansainvälisen kulttuuritoimiston päällikkönä.
Palattuaan festivaalin jälkeen SKP:n kulttuurisihteerin tehtäviin Hyvönen kertoi havainneensa miten mahtavan muutoksen se oli saanut Suomessa nuoren intelligentsian ajatusmaailmaan.
– Pentti Saarikoskesta tuli festivaalin jälkeen minun sydänystäväni ja hänen myötään myötämielisyys meitä kohtaan kasvoi kulttuuripiireissä laajemminkin.
– Aikaisemmin vain kiilalaiset olivat valmiita osallistumaan SKP:n järjestämiin tilaisuuksiin, mutta festivaalin jälkeen saimme osallistujia paljon laajemmista piireistä. He olivat ihmisiä, jotka festivaali oli herättänyt uudenlaisiin ajatuksiin maailman asioista.
Festivaalilla oli poliittisen ilmapiirin muutoksessa suuri merkitys, summaa Anna-Liisa Hyvönen.
Salapoliisina vastustajien joukossa
Työläisnuoria lähettiin 40 Leningradiin, Unkariin ja Tshekkoslovakiaan. Vartiokylän tapahtumassa käsiä nousi toistakymmentä, kun jälkimmäiseen maahan lähtenyttä ryhmää vetänyt Reijo Nikkilä kysyi, onko heitä paikalla.
– Minä olen niitä, jotka ovat saaneet festivaaleilta paljon. Sain espanjankielen taidon, kertoi Nikkilä itse.
Matkatoimisto Lomamatkan palkkalistoilla ennen kielikurssimatkaa ollut Nikkilä työskenteli festivaalin kansainvälisen toimikunnan liikenneosastolla. Siellä hän kahteen pekkaan tshekkoslovakialaisen Rudolf Reichelin kanssa vastasi muun muassa 10 Keski-Euroopasta tulleesta erikoisjunasta ja 64 charter-lentokoneesta.
Salapoliisiksikin Nikkilä kertoi joutuneensa.
Festivaalipomo Olavi Poikolainen määräsi hänet ja Antti Heikkilän erääseen festivaalin vastustajien tapahtumaan kuuntelemaan mitä näillä oli mielessä.
– Oman kotikylän kokoomusnuorilta sain kuulla näiden olevan lähdössä katkaisemaan Kaisaniemeen pystytetyn ison ohjelmateltan narut. Minä heti kertomaan Antille, Antti Olaville. Tämä soitti Suopoon. Näin teltta jäi pystyyn.
Laajemmin Helsingin festivaalista kerrottiin perjantaina 27.4. ilmestyneessä Kansan Uutisten Viikkolehdessä.
Kuuntele myös Pekka Tiilikaisen selostus festivaalin päättäjäisistä Ylen elävässä arkistossa
uutiskirje 
