KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Näkökulma

Lapsuuden kaupunki

Eilina Gusatinsky
19.5.2012 18.30
Fediverse-instanssi:

Mistä kirjoittaisin tänään? ETNOn (Etnisten suhteiden neuvottelukunnan) foorumista, joka käsitteli maahanmuuton ja median suhteita vai Moskovan mielenosoituksista, joita voi seurata suorassa lähetyksessä netin kautta? Vai kiinnostavatko nämä ketään minun esittämänäni?

Tällä viikolla ilmestyi 150:s Spektrin numero. Se tarkoittaa, että olen 150 kertaa kiusannut lukijoita pääkirjoituksillani. Kuukausi sitten tapasin yhden heistä Imatralla. Nuori nainen kysyi, kuinka minulla riittää aiheita ja vakuutti – kohtelias kun oli – että häntä kiinnostaa lukea mietteitäni ajankohtaisista asioista.

Tällä viikolla ilmestyi 150:s Spektrin numero.

Jäin pohtimaan. Mistä minä tiedän, mikä ihmisiä kiinnostaa? Palautteet ovat hyvin ristiriitaisia. Jotkut syyttävät minua siitä, että annan hyvin ruusuisen kuvan elämästä Suomessa. Toiset taas eivät siedä tapaani kirjoittaa epäkohdista ja olemassa olevista ongelmista (kriitikoitteni ilmaisu on ”ainaiset haukut Suomea vastaan”).

Sama liittyy Venäjä-aiheisiin juttuihin – aina löytyy joku tyytymätön. Onneksi suurin osa palautteista on kannustavia, vaikka esittäjät arvostelevatkin argumenttejani. Perusteltu kritiikki auttaa kehittymään ja vie eteenpäin, avaa uusia näkökulmia. Ja usein myös auttaa löytämään mielenkiintoisen asian, josta tulee jatkossa hyvä jutunaihe tai syntyy hieno aloite.

Esimerkiksi yksi uusi imatralainen, Slava Polichenko, tutustuttuaan Suomen venäjänkielisten järjestöjen liittoon, ensiksi lehtemme kautta, lähti tutkimaan paikallista kansalaiselämää ja ryhtyi kehittämään omaa toimintaansa. Aktiivisena ihmisenä hän pyrkii kotoutumaan Suomeen mahdollisemman hyvin, antamalla yhteiskunnalle jotain sellaista, mikä yhdistäisi suomalaisia ja venäläisiä positiivisella tasolla.

Vuonna 1880 Pietarissa perustettiin pyöräilijöiden seura, johon kuului noin 100 pyöräilijää. Siihen aikaan moinen harrastus kuului harvoille, mutta kiinnostus oli laajaa. 130 vuotta sitten pietarilaisen seuran seitsemän jäsentä lähti Pietarista Imatrankoskea kohti, joka sijaitsi 270 virstaa Pietarista.

Löydettyään sen ajan lehdistä aiheeseen liittyviä kirjoituksia, Polichenko lähti kehittelemään kansainvälistä urheilutapahtumaa Imatralle. Toukokuun viimeisenä viikonloppuna innostuneet venäläiset ja suomalaiset pyöräilijät lähtevät Pietarista Viipurin ja Svetogorskin kautta Imatralle, jossa järjestetään pyöräilyfestivaali. Sen aikana eri ryhmät tekevät useita muitakin maiden välisiä matkoja sekä osallistuvat perhetapahtumiin. Toivon mukaan uusi festari onnistuu ja luo uusia avauksia sekä kaupungille, alueelle että kaikille muille.

Uskoisin, että tämäntyyppiset aloitteet yhdistävät meitä, koska Slava ei pysty järjestämään kaikkea yksin. Hän sai tukea ihmisiltä rajan molemmilla puolilla. Tuntien, miten hommat saadaan pyörimään Pietarissa ja opittuaan, kuinka toimii suomalainen yhteiskunta, hän sai mukaan hyvin erilaisia toimijoita.

Taannoin julkaistiin taas kerran tutkimus, joka koski syrjintää työmarkkinoilla. Kerroin pojalleni, että venäläisniminen työnhakija verrattuna suomalaisnimiseen joutuu lähettämään kaksikertaisen määrän työhakemuksia saadakseen kutsun työhaastatteluun. Hän katsoi minua säälien ja lausui: ”Nelinkertaisesti, äiti”.

Olisi hyvä tarkistaa jonkun ajan kuluttua, muuttuuko tilanne tässä suhteessa. On se harmillista resurssien haaskaamista, jos jätetään käyttämättä siirtolaisten tieto-taitoja. Törmäsin netissä juttuun, jossa päiviteltiin, että suomalaisten matkailuyrittäjien venäjänkieliset verkkosivut ovat usein heikko esitys — tai niitä ei ole ollenkaan. Maassa on lähes 60 000 asukasta, joiden äidinkieli on venäjä. Luulisin, että joka kunnasta löytyisi edes yksi osaaja, jolla olisi kiinnostusta markkinoimaan omaa kuntaansa.

Palaan vielä Imatraan. Kaupungin johto tekee paljon kehittääkseen yhteistyötä rajanaapurin kanssa ja tietysti panostaa matkailuun. Luulisin, että venäjänkielisten (heitä asuu Imatralla yli 700) työttömyys on hyvin alhainen ja mahdollisuus päästä töihin on vähintään kantaväestön tasolla. Onko näin? En tiedä, mutta toivon parasta.

Sitä paitsi huoltosuhde kaupungilla on aika surullinen jo nyt ja ennusteet eivät lupaa parannusta tulevaisuudessakaan. Mutta mahdollisuuksia on, samoin aktiivisia ihmisiä, joiden toiminta luo ja voi luoda jatkossakin uusia työpaikkoja. Esimerkiksi Imatran suomalais-venäläiset perhevoimatkin tulivat tutuksi pelmeneistä, joita myydään ympäri Suomea. Sampikin tuli tutuksi samalla tavalla.

Kuinka kaupungin tiedottaminen tukee matkailua? Tällä hetkellä Imatran verkkosivulla toukokuun alussa tapahtumakalenteri käsitteli menneitä – siis vuoden 2011 tapahtumia. Toisaalta aika laajasti annetaan venäjänkielisille asukkaille sellaista tietoa, mitä tarvitaan jokapäiväisessä elämässä – ja venäjäksi.

Miksi kiinnitän huomiotani Imatraan? Se on tavallaan tavallaan lapsuuteni kaupunki – täällä ja Ruokolahdella vietin kesäni, täällä asuvat sukulaiseni. Viime vuosina olen tutustunut myös uusiin imatralaisiin, paljolti työni kautta. Toivon pääseväni joskus ihailemaan Mustan ja Valkoisen teatterifestivaalin esityksiä, samoin romanssikonserttia, josta voi kasvaa uusi festivaali Imatra Big Bandin tapaan.

Lehtemme arkistosta löytyy paljon tietoa Suomen venäläisten elämästä ja myös jonkin verran imatralaisesta yhteisöstä. 150:een numeroon mahtuu moninainen kuva. Itse asiassa koko julkaisua voi pitää tietynlaisena aikajanana, jonka kautta voi tutustua yksittäisiin puoliin kasvavaa vähemmistöä. Mielestäni on tärkeä jatkossakin kirjata ylös eri vaiheet pitkästä ja monimutkaisesta prosessista, kuinka venäjänkieliset sopeutuvat suomalaiseen yhteiskuntaan. Ja voin vakuuttaa: mielenkiintoista on!

Kirjoittaja on Spektr-lehden päätoimittaja.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Ajan kulku tuntuu kiihtyneen – ruumis ja luonto muistuttavat, ettei niin voi jatkua loputtomiin

Kauhu periferian katoamisesta – kun metsän mukana menee koti ja kieli

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Iirikset kukkivat yhä

Luddiitit olivat kapinaliike teollistumisen alkuaikoina 1800-luvun alun Englannissa.

Kone, valta ja vastarinta – Mitä voisi olla 2020-luvun ludditismi?

Uusimmat

Ekologinen kriisi sanelee rajoja tulevalle. Kuvassa tulvan jälkiä Espanjassa.

Jälkiviisaus ei rakenna tulevaisuutta – Olemme valitettavan kyvyttömiä kuvittelemaan erilaisia tulevaisuuksia

Keski-Afrikan valtioiden talousyhteisön ECCAS:n maatalous-, elintarvike- ja ravitsemusasioista vastaava johtaja Mohamed Abakar Yaoundén kokouksessa.

Kongojoen valuma-alueen metsiä voisi säästää viljelytapoja muuttamalla

Puolustusministeri Antti Häkkäsen mielestä puolustusmenoista ei pitäisi puhua julkisesti kevään vaaleissa.

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

Tuomas Niskakankaan maailmanluokkaa oleva vakoilutrilleri Unohdettu nimi heijastaa liike-elämän kyynisyyttä ja kaiken turvallistamisen kääntöpuolta

ILMOITUS
ILMOITUS

varaa joulutervehdys

tilaa lehti

Viikon luetuimmat

01

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

 
02

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

 
03

Alle neljännes suomalaisista pitää sosiaaliturvaan kohdistuneita leikkauksia oikeudenmukaisina – päähallituspuolueiden kannattajien mielestä sosiaaliturva on riittävällä tasolla

 
04

Totaalisen vierasta demokratialle, vasemmistoliiton Koskela sanoo Häkkäsen esityksestä, että puolustusrahoista ei puhuttaisi vaaleissa

 
05

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

 

tilaa uutiskirje

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Viikon päätteeksi: Naisten ja miesten todellisuudet yhä kauempana toisistaan

15.11.2026

Gynekologinen vaiva fisteli johtuu Pakistanissa usein hoitovirheestä ja se voi pilata naisen elämän

15.11.2026

Litra merivettä voi paljastaa sata lajia – Uusi DNA-menetelmä auttaa tutkimaan valtamerten tilaa

14.11.2026

Osasto Q jatkuu sittenkin, uudet kirjoittajat palauttavat alkuaikojen raikkaan meiningin

14.11.2026

Katoliset johtajat sitoutuivat torjumaan lapsiavioliittoja

14.11.2026

Onko hallituksessa erimielisyys puolustusmenojen korotuksista? kysyy Yrttiaho

13.11.2026

Tekoäly-yhtiöitä on voitava verottaa hyvinvointivaltion kantokyvyn turvaamiseksi, esittää Jessi Jokelainen

13.11.2026

Valta turmelee vaikka sitä ei olisikaan, ja nyt sen todistaa SDP

13.11.2026

Lapsiperheköyhyys näkyy yhä enemmän sosiaalialan järjestöissä – perheissä tingitään nyt ruuasta

13.11.2026

Venäläisurheilijoita ei päästetä Suomeen, valtioneuvosto päätti

12.11.2026

Perussuomalaiset ovat tiedevastaisimpia – ”Minun mielestäni” ohittaa professoritason päätelmät

12.11.2026

Verotus ei estänyt miljoonatuloja, monen miljonäärin veroprosentti on 34

12.11.2026

Valiokunta kannattaa rajalain voimassa olon jatkamista vuoden 2028 loppuun, vasemmistoliitolta ja vihreiltä vastalause

11.11.2026

Orpon hallitus laittaa lapset maksamaan suuryritysten ja miljonäärien veronalennukset, sanoo vasemmistoliiton Furuholm

11.11.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset