Taivastelun valtakunnailla 5
Koska kykymme ovat Jumalan meille antamaa lainatavaraa, meidän on käytettävä ruumiin ja hengen voimia niin, että ne kasvavat korkoa.
Jos laiminlyömme nämä velvollisuudet, silloin varastamme Jumalan omaisuutta. Tällöin avaamme julkeasti Jumalan edessä syntyvelkatilimme, jonka korko on niin kova, että lopulta sielumme tekee vararikon ja sitä odottaa pakkohuutokauppa sekä ikuiset helvetin vaivat.
Mikä kristinuskon osuus on ollut rasismin kehittymisessä? Käsitteet pakana ja laiska ovat kristinuskon aikaansaannoksia.
Yksityisomistuksen saattaminen sopusointuun yhteiskunnan edun kanssa on ollut kova pala purtavaksi. Jo Aristoteles kehitteli 2300 vuotta sitten ajatuksia, joihin sisältyi omaisuuden tasaaminen yhteiskunnan parhaaksi.
Montesquieu (1689-1755) ja Jeremy Bentham (1748-1832) puolsivat progressiivista verotusta keinona, joka takaisi tuotannon tulosten entistä tasaisemman jaon ja lisäisi enemmistön onnea.
Tätä periaatetta vastustivat talousmiehet, jotka huomauttivat, että ihmiset suhtautuivat omaisuuteen varsin eri tavoin.
Niinpä joidenkin rotujen (intiaanit, neekerit) ei katsottu tarvitsevan omaisuutta samassa määrin kuin muiden.
Afrikan jakamisesta sovittiin Berliinin konferenssissa vuonna 1885 Ranskan, Saksan, Belgian, Italian ja Iso-Britannian kesken.
J.S. Mill (1806-73) ja Bentham korostivat utilitaristisesti, että varallisuuden tasaisempi jako lisäisi enemmistön onnea.
Utilitarismin mukaan korkein hyvä merkitsi mahdollisimman monien mahdollisimman suurta onnea. Se samaisti ”onnen” ja ”hyvän”.
Sata vuotta aikaisemmin uskottiin, että ihmisen piti noudattaa normeja ja käskyjä, joita korkein mahti oli antanut tai jotka pohjautuivat järkeen. Niitä oli toteltava välittämättä tuliko ihminen tottelemalla onnelliseksi vai ei.
Lähtökohta oli, että totteleminen tuotti aidompaa tai kestävämpää onnea kuin mistä asianomainen osasi uneksiakaan. Samantyyppisiä näkemyksiä on esittänyt Aleksander Stubb eurodarwinismi-puheissaan.
Stubbia voisi leikkisästi kutsua politiikkamme kotinietzscheksi. Nietzsche haaveili herramoraalista orjamoraalin tilalle.
Se ei kuitenkaan tähdännyt yksilön nautintoon tai onneen. Yli-ihmisiksi pyrkijöiden oli valmistuttava kovaan elämään. Monet asiat, jotka ilahduttivat tavallista ihmistä, olivat yli-ihmisiltä kiellettyjä.
Heidän oli lupa nauttia vain vallan tunnosta ja kaltaistensa suorituksista eri aloilla ilman kateuden tunnetta, koska kateus ja kauna olivat kristillisen orjamoraalin perusta.
Yli-ihmisen tuli nousta henkisesti näiden alhaisten tuntojen yläpuolelle ja keskittyä puhtaaseen kilpailuun.
August Strindberg korosti yli-ihmisen älyllis-ylimyksellistä puolta. Hitleriä ja Mussolinia ihastutti yli-ihmisen julmuus ja häikäilemättömyys.
Yli-ihmisen tuli pysyä Maalle uskollisena eikä kuunnella puheita taivaissa sijaitsevista ylimaailmallisista kuvitelmista.
Nietzschen tarkoittamat rikokset Maata kohtaan ovat kauheampia kuin ennen Jumalan kuolemaa Jumalaa kohtaan tehdyt vääryydet ja laiminlyönnit.
Nykyään Maata kohtaan tehdyillä rikoksilla tarkoitamme ympäristöä kohtaan harjoitettua väkivaltaa ja laiminlyöntejä.
uutiskirje 