Palkansaajajärjestö Pardia pitää ELY-keskusten tehtävien ja roolien uudelleenarviointia hätiköitynä. Vuonna 2010 perustetut ELY-keskukset ovat ehtineet toimia vasta pari vuotta.
Hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti ELY-keskusten ja TE-toimistojen tehtävien ja roolien uudelleenarvioinnista kesäkuussa pidetyssä kokouksessa. Samalla päätettiin selvittää ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen ympäristötehtävien yhdistämistä samaan organisaatioon.
– Aluehallintouudistus tehtiin vasta reilut kaksi vuotta sitten. Jo nyt ollaan arvioimassa ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen roolia ja tehtäviä uudelleen. Ei voi hyvällä tahdollakaan välttyä ajatukselta, että selvitystyön perimmäisenä tavoitteena on lakkauttaa ELY-keskuksia, Pardian puheenjohtaja Antti Palola sanoo.
Palolan mielestä virastoille pitää antaa aikaa vakiinnuttaa toimintaansa ja kehittää työtapojaan.
– Virastojen roolien ja tehtävien arviointi uudelleen jo parin vuoden kuluttua edellisestä uudistuksesta ei herätä kovinkaan suurta luottamusta. Jatkuvien muutosten aiheuttama epävarmuus heikentää henkilöstön työhyvinvointia ja työssä jaksamista.
Aluehallinnon tehtävien ja roolien arviointi on osa vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelman mukaisia ydintoimintoanalyyseja, joita tehdään virastoissa syksyn aikana. Ydintoimintoanalyysien tarkoituksena on selvittää, mitä palveluita ei enää jatkossa tuoteta kansalaisille ja yhteisöille.
Kiire heikentää palveluja
Selvitystyön aikataulu on Pardian mukaan hätäinen. Selvitysten olisi tarkoitus olla valmiita marraskuun 2012 loppuun mennessä. Tarkasteltavina vaihtoehtoina ympäristötehtävien järjestämiseksi ovat muun muassa kaikkien tehtävien kokoaminen aluehallintovirastoihin, kaikkien tehtävien kokoaminen ELY-keskuksiin ja oman keskusviraston perustaminen ympäristöhallintoon hoitamaan kaikkia tai osaa tehtävistä.
Hallitusohjelmassa mainitaan, että valtion aluehallintoa kehitetään nykyrakenteen ja määrän pohjalta.
– Jatkuvat muutokset virastojen rooleissa ja tehtävissä uhkaavat heikentää kansalaisten ja yritysten palveluja merkittävästi. Epätietoisuus lisääntyy entisestään, kun virastojen nimetkään eivät enää kerro, mitä palveluita virastot tarjoavat, muistuttaa Palola.
Palkansaajajärjestö Pardian kokonaisjäsenmäärä on 60 000 jäsentä, joista enemmistö työskentelee valtion virastoissa ja laitoksissa sekä merkittävä osa liikelaitoksissa, yrityksissä, yliopistoissa ja Kelassa.
lehti 