Eurokriisissä odotettiin jälleen – ties monennenko kerran – torstaista yhtä ratkaisupäivää. Euroopan keskuspankin EKP:n kokouksen ympärille rakennettiin etukäteen ehkä hieman ylimitoitettuakin dramatiikkaa. Mitään järin mullistavia uutisia kokous ei kuitenkaan tarjonnut.
Viime päivinä on esitetty useitakin erilaisia spekulaatioita niistä mahdollista toimista, joihin EKP ryhtyy hillitäkseen finanssi- ja velkakriisiä. Suurten odotusta taustalla olivat ennen muuta EKP:n pääjohtaja Mario Draghin viime viikon puheet, joiden mukaan keskuspankki olisi valmis mihin tahansa toimiin toimivaltansa puitteissa eurojärjestelmän säilyttämiseksi.
Keskuspankin toimivalta riittää aika pitkälle. Jo melko alhaista ohjauskorkoa EKP ei torstaina laskenut, vaikka paineita siihenkin suuntaan oli. Itse asiassa nykyisen inflaation oloissa ohjauskorko on jo negatiivinen. Yhdysvaltojen keskuspankki aikoo pitää oman korkonsa nollassa koko ensi vuoden.
Euron kriisi ei pääjohtaja Mario Draghin mukaan tuhoa valuutta-aluetta.
EKP sanoo nyt valmistelevansa ”uusia avomarkkinaoperaatioita ja epätavanomaisia toimia” rahoitusmarkkinoiden tervehdyttämiseksi. Yksityiskohtaiset suunnitelmat se lupaa julkistaa lähiviikkoina. Tavoitteena EKP:lla on saada euroalueen valtiolainojen korot laskuun ja lähemmäs toisiaan.
Vaikka vielä ei olekaan tarkkaa tietoa EKP:n suunnitelmien yksityiskohdista, niin pankin johto uskoo visusti, että sen toimilla pystytään turvaamaan lähtökohtana oleva euron säilyminen. Euron kriisi ei Draghin mukaan tuhoa valuutta-aluetta. EKP:n toimet liittyvät ilmeisesti niin väliaikaisen valuuttarahasto EVVR:n kuin pysyvän valuuttamekanismi EVM:n toimintaperiaatteisiin. Niistä vääntö jatkunee euromaiden kesken. Miten reagoivat markkinavoimat?
EKP:n suunnittelemiin toimiin on vaikea ottaa kantaa, ennen kuin on tarkkaan tiedossa, mitä keskuspankki aikoo. Ratkaisujen etsiminen talouskriisiin vaikuttaa koko ajan Suomessakin talouspoliittiseen keskusteluun ja sen kaikuja kuullaan myös valtion ensi vuoden budjetin valmistelun yhteydessä.
Ilmeistä on, ettei valtion ensi vuoden budjetin valmisteluun kuitenkaan sisälly suurta dramatiikkaa, ellei sitä sitten tule suuntaan tai toiseen maan rajojen ulkopuolelta. Ensi vuoden budjetin raamit lyötiin lukkoon viime talvena eikä esimerkiksi lisäleikkauksia tai verojen kiristyksiä ole näköpiirissä.
Hallituksen sisällä sitä vastoin käydään budjettiriihessä oma kädenvääntönsä siitä, miten eri hallintoalojen sisällä määrärahoja jaetaan.
Houkutus irtopisteiden keruuseen on suuri, sillä kuntavaalit lähestyvät kovaa vauhtia. Puolueissa on kuitenkin syytä pitää pää kylmänä. Euroopan myllerrys ja veitsen terällä keikkuva talous vaativat vastuullisuutta.
uutiskirje 
