– Kirja on erinomainen tapa käsitellä vaikkapa eriarvoisuutta, sanoo palkittu lastenkirjailija Siri Kolu.
Kolu keskustelee lauantaina Raili Mikkasen ja Kari Levolan kanssa lasten- ja nuortenkirjojen yhteiskunnallisuudesta otsikolla Anarkiaa, aatteita ja arjen haasteita.
Hänelle yhtä tärkeää kuin itse kirjat, on keskustelu kirjoista ja niiden aiheista.
Rahan laittaminen lasten- ja nuortenkulttuuriin on poliittinen teko.
– Jos kirjoista ei taiten keskustella, ne jäävät hyllyyn.
Kolun mielestä vanhemmat ovat nykyisessä mediamelskeessä vähän hukassa; miten puhua kirjoista ja yhteiskunnasta lapsen kanssa.
Tähän on syynsä.
– Lastenkirjakritiikille on hirveän vähän tilaa ja lastenkirjaohjelmat on ajettu (sähköisessä mediassa) alas.
– Se ei ole vain kulttuurileikkaus. Kirjathan puhuvat lasten todellisuudesta, lasten identiteetistä, ovat osa lasten yhteiskunnallista hahmottamista. Kaikki se ajetaan samalla alas.
– Rahan laittaminen lasten- ja nuortenkulttuuriin ei ole kulttuuripoliittinen teko. Se on poliittinen teko.
Lapset elävät aikuisten maailmassa
Kirjallisuus ja siitä syntyvä keskustelu kasvattavat Siri Kolun mielestä myös medialukutaitoa.
– Että ymmärtää, miten tyylilajeilla voidaan vaikuttaa tai miten kuvalla voidaan vaikuttaa.
Hän sanoo puhuvansa tulisieluisesti lasten- ja nuorten kirjallisuuden, niistä käytävän keskustelun ja lähikirjastojen puolesta.
– Ja joka ikisen pienen palstannurkan puolesta, jossa nostetaan lastenkirjallisuuden aiheita keskusteluun.
Ajassamme on Kolun mielestä paljon käsittelemätöntä. Vierauteen ja toiseuteen sijoitetaan eriarvoistuvan yhteiskunnan pelkoja; vihaa tuntematonta, vihaa vähemmistöjä kohtaan.
Kolu ottaa esimerkeiksi Gay pride -kulkueeseen tehdyn kaasuhyökkäyksen ja maahanmuuttajiin liittyvät vihamieliset keskustelut.
– Ne kaikki ovat lasten arkea, he elävät maailmassa, jossa nämä asiat ovat, eivät ne ole vain jotain aikuisten maailmaan sijoittuvaa.
Toivottomat kokoporvarit
Siri Kolu on esitysdramaturgi, ohjaaja ja teatteriopettaja, joka palkittiin vuoden 2010 Finlandia Juniorilla lastenkirjastaan Me Rosvolat.
Sen oikeudet on myyty tähän mennessä kymmeneen maahan ja siihen perustuva elokuva saa ensi-iltansa ensi vuonna. Kirjalle on ilmestynyt myös jatko-osia.
Me Rosvolat -kirjoissa on tiettyä anarkistisuutta. Ihmistyyppejä niissä on kaksi: maantierosvot ja veronmaksajat. Rosvot ryöstävät sen minkä tarvitsevat, ja tästä suoriutuakseen tarvitsevat huolellista yhteiskunnallista analyysia.
– He tekevät analyysinsä autojen perusteella. Otollisin kohderyhmä ovat ”puoliporvarit” eli PuPot. He sijoittavat elämän mukavuuksiin, heillä on paljon herkkuja, erilaisia vaatteita ja leluja mukanaan.
Vähiten kannattaa ryöstää KoPo TT eli kokoporvari, toivoton tapaus. Heillä on mukanaan korkeintaan pieni rasia sammenmätiä, jos sitäkään.
Me Rosvolat kuvastaa tavaran ja omaisuuden epätasaista jakoa maailmassa; joillain on liiankin paljon, toisilla krooninen alijäämä.
– Kirjat ovat myös kulutuskulttuurin kritiikkiä.
Päivä kirjallisuudelle
Kolmatta kertaa järjestettävän Työväenkirjallisuuden päivän teema on tänä vuonna Sukupolvien kynänjälki. Esiintyjinä nähdään eri polvia edustavia kantaaottavia kirjailijoita, kuten Rosa Liksom, Sirkku Peltola ja Robert Meriruoho.
Yksi odotetuimmista vieraista on Marja-Leena Mikkola. Tapahtumassa nähdään myös Tampereen Ylioppilasteatterin dramatisointi Mikkolan teoksesta Raskas puuvilla. Tekstiiliteollisuudessa työskentelevien naisten oloja kuvaava dokumenttikirja herää eloon autenttisessa ympäristössä Finlaysonin vanhalla tehdasalueella.
Kaunokirjallisuuden lisäksi myös ajankohtaiset yhteiskunnalliset kysymykset pääsevät käsittelyyn. Mm. kansanedustaja Anna Kontula ja PAM:n hallintojohtaja Esa Suominen kohtaavat keskustelussa, jossa pohditaan ay-liikettä. Myös Esko Seppäsen uunituore kirja Emumunaus saa ensiesittelynsä.
Lisäksi päivässä nostetaan esille työväenkirjallisuuden klassikkonimiä.
Raoul Palmgrenin 100-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetään koko päivän kestävä seminaari, ja niin ikään 100 vuotta sitten syntyneen Elvi Sinervon tuotantoon paneudutaan niin esitelmän kuin Katriina Lehtosen ja Kata Lindbergin runo- ja lauluesityksen myötä. 130-vuotiasta työväenrunoilija, toimittaja ja teatteriohjaaja Kössi Kaatraa muistellaan sekä taiteen että tieteen keinoin.
Pääsymaksuttomassa tapahtumassa ohjelmaa on kaikkiaan neljällä esiintymislavalla. Päivän päätteeksi kuullaan Mikko Perkoilan musisointia jatkoklubilla ravintola Telakalla.
Työväenkirjallisuuden päivä 1.9. klo 10–18 Työväenmuseo Werstas ja Väinö Linnan aukio Tampereella.
uutiskirje 
