Seura ja kalastusalue pitävät ely-keskuksen tarkastajaa Tapio Aaltoa jäävinä valmistelemaan kielteistä päätöstä ampumiselle, koska tämä on BirdLife Suomen rariteettikomitean puheenjohtaja. Komitean tehtävänä on vahvistaa tehdyt lintuhavainnot.
Ely-keskuksen luonnonsuojeluyksikön päällikkö Esko Gustafsson pitää väitettä perusteettomana.
Tekeekö harrastus virkamiehen jääviksi, Gustafsson kysyy.
– Rariteettikomitea ei käsittele suojelua, päällikkö lisää.
Gustafssonin mukaan hallinto-oikeuden linja on ollut, että merimetsojen kalastukselle aiheuttama haitta pitää yksilöidä. Ei riitä, että merimetsot syövät kalaa. Kalastajien saaliiden vähentymiseen ovat voineet vaikuttaa myös hylkeiden lisääntyminen ja rehevöityminen.
EU:n direktiivi luokittelee merimetson suojeltavaksi lajiksi. Muutama vuosi sitten ely-keskus antoi lintujen vähentämiselle myönteisen päätöksen, mutta hallinto-oikeus kumosi sen. Gustafssonin mukaan ely-keskus on tästä lähtien noudattanut tuomioistuimen linjausta.
Kannat tasaantumassa
Merimetsokantojen kasvu on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Outi Heikinheimon mukaan tasaantumassa. Populaatiot alkavat olla täynnä. Kannan voimistumista ehkäisee tutkijan mukaan sekin, että merikotka on oppinut saalistamaan merimetsoja.
– Merimetsolla on yli 20 ravintolajia. Jos kolmipiikkiä on paljon, se saalistaa sitä, Heikinheimo erittelee.
Saaristomeren sisäsaaristossa tutkijan mukaan särki ja ahven ovat linnun tärkeimmät saaliskalat. Kuhan osuus on selvästi pienempi, kymmenen prosenttia. Kuha on ammattikalastajien tärkein saaliskala lounaisrannikolla.
Ulkosaaristossa merimetso saalistaa pääasiassa kivinilkkaa.
Merimetsojen määrä Saaristomerellä oli korkeimmillaan vuonna 2009. Niitä laskettiin olevan noin 4 300 pesivää paria. Merimetsojen on arvioitu syöneen tuolloin noin miljoona kuhaa, etupäässä 2-4-vuotiaita yksilöitä. Merimetsojen vaikutus kuhien kuolevuuteen on arviolta 10-12 prosenttia vuodessa.
Myös muiden petojen saalistus riippuu saaliskalakannan tiheydestä. Merimetson kuhien saalistus vähentää samalla muiden saalistajien aiheuttamaa kuolevuutta.
Kappalemääräisesti tärkeimmät merimetson saalislajit Saaristomerellä ovat ahven, kivinilkka, kolmipiikki, kiiski, silakka ja särki ja massaosuudeltaan merkittävimmät kalalajit ahven, särki, kivinilkka, silakka, härkäsimppu, kiiski, kuha ja lahna. Selkämerellä massaltaan merkittävimmät saalislajit ovat silakka, kiiski, särki, ahven ja kivinilkka. Lukumääräisesti tärkeimmät lajit ovat kiiski, kivinilkka, silakka, kolmipiikki ja ahven.
Ei pois kalastajilta
Heikinheimon mukaan merimetson ottamat kalat eivät ole pois kalastajien saaliista. Tutkija muistuttaa, että saaliiksi joutuu pääasiassa poikaskaloja ja huonosti voivia yksilöitä. Kyseessä on luontainen poistuma, jonka hoitaisi joka tapauksessa jokin petoeläin.
Ongelmaksi voi nousta, että merimetsot oppivat saalistamaan pyydyksistä tai kasvatusaltaista. Kirjolohikassit ovat kuitenkin jokseenkin hyvin suojattu verkoin merilinnuilta.
lehti 