Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) pitää ristiriitaisena sitä, että Suomesta päätetään palauttaa ihmisiä maahan, jota pidetään liian turvattomana suomalaisille.
Kolme afganistanilaista turvapaikanhakijaa on ollut Suomessa nälkälakossa 11 päivää. Kielteiset turvapaikkapäätökset saaneet miehet vastustavat palautustaan Afganistaniin, koska uskovat olevansa siellä hengenvaarassa. He pyytävät Suomelta suojelua.
Miehet osoittavat mieltään eduskuntatalon edessä telttaleirissä.
– Afganistania pidetään meidän omille kansalaisille vaarallisena maana. Suomen ulkoministeriö arvioi tällä hetkellä koko Afganistanin alueeksi, jonne matkustamista ei suositella heikon turvallisuustilanteen takia, hän huomauttaa.
Ulkoministeriö toteaa matkustustiedotteessaan, että Afganistaniin ei pidä matkustaa ilman pakottavaa syytä.
Vanhaa tietoa
Kontulan saamien tietojen mukaan käännytyspäätöksiä tehdään sellaisen tiedon varassa, joka ei ole ajan tasalla.
– Huolestuttavana esimerkkinä tästä ovat jo toista viikkoa nälkälakossa olevien afgaanien käännytyspäätökset, hän sanoo.
Kontula toteaa, että Afganistanin maatietojen hankinnassa on ongelmia. Taustoituksena on käytetty muun muassa Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestön UNHCR:n turvallisuustilannearviota, joka on päivätty vuonna 2010.
– On häpeällistä, että oikeus- ja hyvinvointivaltiossa tehdään mielivaltaisia päätöksiä vanhentuneen tiedon perusteella. Tämän seurauksena suojelua tarvitsevat ihmiset joutuvat puolustamaan olemassaolon oikeutustaan näin radikaalein keinoin, Kontula toteaa käännytettyjen miesten nälkälakosta.
UNHCR:n tiedon päivittämisen lopettamisen takana on se, että Afganistanin tilanne vaihtelee niin nopeasti, ettei luotettavaa tietoa voida antaa.
Maahanmuuttovirastosta todettiin Kansan Uutisille, että YK:n pakolaisjärjestö on yksi monesta maatietojen lähteestä.
Tietoja valikoidaan?
Kontula jätti tänään perjantaina eduskunnalle toimenpidealoitteen maahanmuuttoviraston maatietoyksikön itsenäistämiseksi. Maatietoyksikkö hankkii tietoa valtioiden oloista ja käyttää keräämäänsä tietoa turvapaikkapäätöksenteon tukena.
– Maatiedon neutraalius ja riippumattomuus ovat kyseenalaisia, sillä tietoa tuotetaan turvapaikkapäätöksiä tekevän viraston alaisuudessa, Kontula arvioi.
– Kansalaisjärjestöt ja pakolaisasianajajat epäilevät, että maatietoja valikoidaan kielteisten päätösten helpottamiseksi.
Kontula esittää, että maatietoyksikkö eriytetään Maahanmuuttovirastosta itsenäiseksi instanssiksi, joka tuottaa puolueetonta tietoa kaikkien viranomaisten ja järjestöjen käyttöön. Näin on tehty esimerkiksi Irlannissa, Itävallassa ja Norjassa.
Kontula pitää tärkeänä, että laitos on osa perus- ja ihmisoikeuksista vastaavaa hallinnonalaa eikä osa sisäisestä turvallisuudesta vastaavaa hallintoa.
Käännytetyille turvapaikanhakijoille järjestettiin perjantaina iltapäivällä tukimielenosoitus eduskuntatalolla. Kontula kiittää tätä toimintaa.
– On kornia, että meillä ihmiset voivat olla 12 päivää syömättä eduskunnan edessä eikä kukaan kiinnitä huomiota, hän sanoo.
uutiskirje 
