Pohjoismaiset teollisuus-
työntekijät
Pohjoismaiset teollisuustyöntekijät, Industrianstälda i Norden perustettiin vuonna 2006, kun neljä pohjoismaista teollisuuden ammattijärjestöä liittyivät yhteen
Jäseninä on 20 pohjoismaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä noin miljoona jäsentä.
Päämaja, jossa työskentelee neljän hengen sihteeristö, sijaitsee Tukholmassa Ruotsin metallityöväenliiton IF Metallin toimitiloissa. UP
Ay-lähetystyötä Baltiaan uudella mallilla
– Me emme halua ay-vapaata vyöhykettä muutaman kymmenen kilometrin päähän Helsingistä etelään, sanoo Mika Häkkinen, joka toimii asiamiehenä yhteispohjoismaisessa ammattijärjestössä Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät (Industrianställdä i Norden, IN).
Baltian maat ja niiden kehittymätön työmarkkinajärjestelmä ovat Häkkisen mukaan ongelma suomalaiselle ja koko Pohjolan ay-liikkeelle.
Nykymuotoinen pohjoismainen ay-yhteistyö käynnistyi 90-luvun alussa, kun Neuvostoliitto romahti ja Baltian maat saavuttivat itsenäisyytensä.
Seminaareja ja kokouksia on järjestetty ja pohjoismaista ay-mallia on yritetty viedä Baltiaan kohtalaisin satsauksin. Tulokset ovat kuitenkin jääneet laihoiksi.
Baltian ammattijärjestöjen jäsenmäärä on ollut vapaassa pudotuksessa ja nykyisin järjestäytymisaste liikkuu Häkkisen arvion mukaan 5 – 10 prosentin vaiheilla.
Perusasioiden äärelle
Pohjolan ay-järjestöt käynnistivät puolisen vuotta sitten uuden hankkeen nimeltään Baltian järjestäytymisakatemia BOA. Siinä Baltian ay-ongelmaa lähetystään uudesta näkökulmasta.
– Pohjoismaisen ay-mallin siirtämisen sijaan BOA hakee Baltian toimintaympäristössä toimivaa järjestäytymismallia.
Vanhaa lähestymiskulmaa vaivasi Häkkisen mukaan historiattomuus. Pohjoismaiden ay-liikkeiden kehitys on historiallisen prosessin tulos, eikä hyppääminen suoraan pohjoismaiseen malliin Baltiassa onnistunut.
Nyt ay-liikkeen rakennustyö lähtee perustan luomisesta. Baltian ay-liike on Häkkisen mukaan perimmäisten kysymysten äärellä, sellaisten kuin mikä on ammattiliitto ja mitä on järjestäytyminen.
Painolastina neuvostoajan maine
Liittoihin koulutetaan avainhenkilöitä järjestäjiksi, joiden päätehtävänä on ay-liikkeen vieminen työpaikoille hankkimalla jäseniä ja perustamalla ammattiosastoja. Samalla rakennetaan liitto-organisaatiota palvelemaan edunvalvontaa.
IN ja muut hankkeessa mukana olevat pohjoismaiset ammattijärjestöt järjestävät koulutusta ja vastaavat avainhenkilöiden palkkauksesta.
Pääpaino on tässä vaiheessa Virossa, jossa ammattijärjestöillä on noin 30 000 jäsentä.
Häkkisen mukaan työ etenee hitaasti ja vaivalloisesti.
– Kaikki vaikeudet, joita ajateltiin kohdattavan, on myös kohdattu.
Ay-liikkeen painolastina Baltian maissa on neuvostoajan vanha, menetetty maine. Ay-liike on mielletty ja mielletään yhä vallan välikappaleeksi, mitä se Neuvostoliiton aikana olikin.
Kyse ei ollut etujärjestötoiminnasta länsimaisen ay-liikkeen mielessä. Ammattiliitot etupäässä jakoivat lomamatkoja ansioituneille työläisille.
Häkkisen mukaan järjestöissä esiintyy myös muutosvastarintaa. Löytyy vielä vanhaa kaartia, joka haluaa tehdä asioita entiseen malliin.
Pohjoismaiset teollisuus-
työntekijät
Pohjoismaiset teollisuustyöntekijät, Industrianstälda i Norden perustettiin vuonna 2006, kun neljä pohjoismaista teollisuuden ammattijärjestöä liittyivät yhteen
Jäseninä on 20 pohjoismaista ammattiliittoa, joilla on yhteensä noin miljoona jäsentä.
Päämaja, jossa työskentelee neljän hengen sihteeristö, sijaitsee Tukholmassa Ruotsin metallityöväenliiton IF Metallin toimitiloissa. UP
lehti 