Työn verotusta kevennettiin vuosien 1996 ja 2008 välillä Suomessa tuntuvasti. Talous ja työllisyys kasvoivat nopeasti, mutta samaan aikaan myös tuloerot kasvoivat selvästi.
Veronkevennysten ja tuloerojen kasvun välinen yhteys on peräisin Palkansaajien tutkimuslaitoksen vanhemman tutkijan Markku Lehmuksen väitöskirjasta, joka tarkastetaan Turun yliopistossa keskiviikkona 5. joulukuuta.
Väitöstutkimuksessa rakennettiin malli, jossa verotuksen progressio on pyritty kuvaamaan mahdollisimman tarkasti. Tulosten mukaan veronkevennykset ovat jossain määrin lisänneet nettotulojen ja varallisuuden keskittymistä. Veronkevennykset ovat siis osittain vastuussa tuloerojen kasvusta.
Osaksi tulosta voidaan Lehmuksen mukaan selittää sillä, että nimenomaan kaikkein tuottavimmat yksilöt ovat lisänneet työn tarjontaansa veronkevennysten seurauksena.
Lehmuksen tutkimuksessa analysoidaan tuloveron kevennysten vaikutuksia työllisyyteen PT:ssä kehitellyllä mallilla. Lyhyellä aikavälillä velkarahoitteisilla veronkevennyksillä on positiivisia vaikutuksia, jotka ovat seurausta yksityisen kulutuksen kasvusta. Toisaalta julkisten menojen supistamisella rahoitettu veronkevennys alentaa työllisyyttä ja tuotantoa. Syynä on se, että julkisten menojen vähentäminen vaikuttaa veronkevennystä nopeammin työllisyyteen ja tuotantoon, kun taas veronkevennyksen vaikutus tulee selvemmin esiin pitkällä aikavälillä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös progressiivisen palkkaveron korvaamista tasaverotuksella tai kokonaan kulutusveroilla. Tasaverotus lisäisi talouden tehokkuutta pääoman kasautumisen kautta mutta johtaisi hieman epätasaisempaan tulonjakoon. Palkkaveron korvaaminen kulutusveroilla kasvattaisi talouden pääomakantaa selvästi ja lisäisi merkittävästi varallisuuden keskittymistä, mutta työllisyys ja palkkatulojen jakauma eivät juuri muuttuisi.
uutiskirje 
