KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

”Kaikille töitä, mutta niin vähän kuin mahdollista”

Suomalaisten kulutustasolla maapallolla pystyisi elämään vain kaksi miljardia ihmistä.

Suomalaisten kulutustasolla maapallolla pystyisi elämään vain kaksi miljardia ihmistä. Kuva: Jarmo Lintunen

Pitäisikö ympäristöä saastuttava hyvinvointivaltio jättää jo historiaan? Vasemmistoliiton ja KSL:n Eurooppa-seminaarissa selvisi, että vasemmistoa jakaa suhtautuminen talouskasvun ja sosiaalipolitiikan suhteeseen.

Pontus Purokuru
8.12.2012 12.40
ILMOITUS
ILMOITUS

Miten Forssan ohjelma rahoitettiin?

Vasemmistoliiton ja KSL:n Eurooppa-seminaarissa puhuttiin Euroopan laajuisesta ekologisesta rakennushankkeesta, maailmanlaajuisesta sosiaalipolitiikasta ja talouskasvun lopettamisesta. Ovatko tällaiset ideat utopistisia?

Kelan tutkija Tuuli Hirvilammi ja häntä kommentoinut Jouko Kajanoja huomauttivat yhdessä, että esimerkiksi sosialidemokraattien vuoden 1903 Forssan ohjelma oli aikaansa nähden erittäin radikaali ja utopistinen.

Ohjelmaa sorvatessa ei ollut aavistustakaan esimerkiksi siitä, miten ohjelma rahoitetaan. Silti se on toteutettu lähes kokonaan.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät yhden ihmisen eliniän mitassa, sanoi viime lauantaina Helsingissä järjestetyn seminaarin avannut tutkija Teppo Eskelinen.

– On todennäköistä, että nyt syntyvät lapset näkevät seuraavan vuosisadan taitteen. Vuonna 2100 maapallo on tällä systeemillä 5–6 astetta kuumempi. Luultavasti suurin osa talousjärjestelmistä, jotka pitävät meidän arkielämää pystyssä, on romahtanut niin kuumalla planeetalla.

Talouskriisin vaikutuksia ei tarvitse odotella yhtä kauan, ihmiset tuntevat työttömyyden vaikutukset nahoissaan. Punavihreä politiikka koostuu Eskelisen mukaan näistä kahdesta kentästä: ympäristöstä ja taloudesta.

Molemmilla kentillä kiistellään nyt siitä, valitako maltillinen vai radikaali strategia.

Ympäristön kohdalla radikaali strategia tarkoittaa talouskasvua vastustavaa degrowth-ajattelua. Taloudessa radikaalius on Eskelisen mukaan esimerkiksi militantteja ammattiliittoja, katupolitiikkaa ja ruohonjuuritason organisoitumista.

Maltillisemmat ehdottavat Eskelisen sanoin “ekologista modernisaatiota” eli nykyisen talousjärjestelmän järjestämistä ympäristöystävällisemmin ja resurssitehokkaammin.

Tähän yhdistyisi maltillinen talouspolitiikka, keynesiläisyys, jossa valtio takaa työllisyyden ja pitää kysynnän siten korkealla.

”Nyt on oikea hetki iskeä”

Eskelisen mukaan radikaalien strategioiden ongelmana on ennakoimattomuus, mutta maltilliset strategiat on helppo hyväksyttää välttämättöminä. Niiden sisällöt tunnetaan hyvin, ja nyt on hyvä hetki vyöryttää niitä, koska vallitsee lama ja oikeistossakin ollaan tietoisia ympäristökriisistä.

– Vasemmiston pitäisi pystyä luomaan Euroopan laajuinen ohjelma ekologisesta modernisaatiosta.

Yleisöstä nuristiin, että ekologinen modernisaatio kuulostaa sanahirviöltä ja sen tilalle pitäisi keksiä “soinimainen slogan”.

Toinen yleisöpuhuja ehdotti työajan jakamiseen ja pakollisen työn vähentämiseen viittaavaa lausetta: “Kaikille töitä, mutta niin vähän kuin mahdollista!”

Ympäristö ja ekologinen rakennusprojekti

Onko maltillinen strategia sittenkään maltillinen luonnon kannalta?

Kelan tutkija Tuuli Hirvilammi esitteli tilastoja, joiden mukaan suomalaisten hiilidioksidipäästöt henkeä kohden ovat yhdeksänneksi suurimmat koko maailmassa. Suomalainen tuottaa vuodessa 14 tonnia päästöjä, kun joidenkin esitysten mukaan kaksi tonnia on ehdoton maksimi.

Luonnonvarojen kulutuksessa Suomi on kärjessä seitsemäs. Sijoitusta nostavat erityisesti mineraalien käyttö teollisuudessa ja rakentamisessa.

Suomalaisten kulutustasolla maapallolla pystyisi elämään vain kaksi miljardia ihmistä.

Tältä pohjalta Hirvilammi heitti kysymyksen talouskeskusteluun: miten käy ympäristölle, jos rakennamme kaiken sen, mitä Eskelisen peräänkuuluttama talouden uudelleenrakentaminen edellyttää. Materiaalien kulutusta kun ei voi enää kasvattaa nykyisestä.

Hirvilammi huomautti, että globaalisti kaikkein köyhimmät ihmiset kärsivät eniten ympäristökriisistä, koska rikkaiden maiden ryöstötalous jatkuu.

– Emme ole mitenkään viattomia siihen, että Kiinassa ihmiset elää saastuneiden vesistöjen äärellä ja sairastuu syöpään sen takia, että he ovat olleet töissä tehtaissa, joissa tuotetaan krääsää meidän markkinoille.

– Missä on kansojen välinen solidaarisuus tällä hetkellä? Niin kauan kun olemme globaalissa kaupassa kiinni, ei ole oikeutettua, että suljemme silmämme ja porskutamme täällä.

Suurituloisilla isoin materiaalijalanjälki

Köyhyys ja vauraus ovat molemmat ekososiaalisia riskejä, Hirvilammi sanoi. Siksi meidän pitäisi kaikenlaisten köyhyyspakettien lisäksi miettiä, mitä tehdä rikkaille. Suurituloiset nimittäin aiheuttavat isoimman materiaalijalanjäljen.

Suomessa tosin pienituloisimmatkin ylittävät ekologisesti kestävän kulutustason. Kelan tutkimuksen mukaan perusturvalla elävä ja yksin asuva suomalainen kuluttaa vuodessa keskimäärin 20 tonnia luonnonvaroja, kun ympäristötutkijoiden esittämä kestävä taso olisi 6–8 tonnia.

Ainoastaan asunnottomat elävät Suomessa kestävällä kulutustasolla. Emmekä tietenkään voi kaikki ryhtyä asunnottomiksi. Tästä voidaan Hirvilammin mielestä päätellä, että ympäristöongelmaa ei ratkaista yksilöllisellä tasolla.

– Niin paljon kuin puhutaankin eettisestä kuluttamisesta, niin se on ihan riittämätöntä. Tarvitaan erilaista asuntotuotantoa ja ruuantuotantotapoja ja ylipäänsä institutionaalista ympäristöpolitiikkaa.

“Sosiaalipolitiikka irti hyvinvointivaltiosta”

Koska eri tulotasoilla elävät ihmiset kuluttavat luonnonvaroja epätasaisesti, ympäristöpolitiikkaan täytyy yhdistää uudenlainen sosiaalipolitiikka. Sitä Kelan tutkijat pohtivat äskettäin julkaistussa kirjassaan Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla.

– Suurin ongelma on se, että hyvinvointivaltiossa sosiaalipolitiikka perustuu talouskasvuun ja se tukee talouskasvua. Talouskasvu aiheuttaa ympäristöongelmia, ja sosiaalipolitiikka ei ole siinä mikään sivustaseuraaja, kirjan tekemiseen osallistunut Hirvilammi sanoi.

Jos Kelan raportin kirjoittajien pitäisi valita Teppo Eskelisen kahdesta strategiasta, heitä kiinnostaa enemmän radikaalimpi eli degrowth-strategia.

– Teknologian kehitys ei pysty riittävän nopeasti ratkaisemaan ylikulutusta. On pakko pystyä vähentämään taloudellisen tuotannon määrää.

Samalla sosiaalipolitiikka pitäisi irrottaa hyvinvointivaltiosta.

– Hyvinvointipolitiikkaa voidaan harjoittaa myös supistuvassa taloudessa tai nollataloudessa.

Miten Forssan ohjelma rahoitettiin?

Vasemmistoliiton ja KSL:n Eurooppa-seminaarissa puhuttiin Euroopan laajuisesta ekologisesta rakennushankkeesta, maailmanlaajuisesta sosiaalipolitiikasta ja talouskasvun lopettamisesta. Ovatko tällaiset ideat utopistisia?

Kelan tutkija Tuuli Hirvilammi ja häntä kommentoinut Jouko Kajanoja huomauttivat yhdessä, että esimerkiksi sosialidemokraattien vuoden 1903 Forssan ohjelma oli aikaansa nähden erittäin radikaali ja utopistinen.

Ohjelmaa sorvatessa ei ollut aavistustakaan esimerkiksi siitä, miten ohjelma rahoitetaan. Silti se on toteutettu lähes kokonaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Teollisuusliiton ensimmäinen varapuheenjohtaja Turja Lehtonen sanoi elokuussa KU:lle, että edessä on poikkeuksellisen vaikea neuvottelukierros.

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto (vas.) ja Turja Lehtonen kertoivat tiedotustilaisuudessa hyväksytyistä esityksistä,

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

Uusimmat

Ulkoministeriön kansliapäällikkö Jukka Salovaara, liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki, valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen (oik.) esittelivät Mahdollisuudet Suomelle -asiakirjaa Helsingissä.

”Taloudellinen eriarvoisuus vaikuttaa merkittävällä tavalla elinikään” – Kansliapäälliköt painottavat puheenvuorossaan eriarvoisuuden ennaltaehkäisyä

Jussi Saramo

Kohti perustuloa? Nyt voi allekirjoittaa vetoomuksen

Maailman peltomaita uhkaa laaja huonontuminen.

Kolmasosa maailman viljelymaasta on heikentynyt entisestään – multatohtorit levittävät tietoa maaperän hyvinvoinnista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

 
02

Hallitus lupasi kääntävänsä politiikan suunnan – Pysyviä parannuksia on tehty, mutta vasemmiston pitää silti vaatia enemmän

 
03

Lakot alkoivat ja lisää tulee, koska työnantajat eivät ole valmiita sopimaan

 
04

Kokoomuksen indeksijarru kasvattaisi eläkeläisköyhyyttä ja tuloeroja, varoittaa Eläkeläiset ry

 
05

Julma H räppää unohdettujen todellisuudesta: ”Ei kukaan kuuntele niitä, ei ketään kiinnosta”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Työtaistelut avasivat Teollisuusliiton neuvottelupöydän lukon – ”Näillä työtaisteluilla oli valtava merkitys, että saimme tämän homman liikkeelle”

06.02.2023

Häikäilemätön nainen on uusi trendi pohjoismaisissa dekkareissa – Jeanette Bergenstavin esikoinen toimii siinä puolittain

05.02.2023

Sopu syntyi, Teollisuusliiton pitkät neuvottelut päättyivät kahden vuoden sopimukseen – ”Pöydässä oli muitakin mukana”

05.02.2023

Meksikon kaasuvuodoille ei näy loppua

05.02.2023

Lapsiköyhyyden pitkät jäljet näkyvät – ”Eniten hyötyä olisi arjen tukemisesta”

05.02.2023

Sunnuntaivieras: Huolipuhe on vallankäyttöä

05.02.2023

Vaalipiirianalyysi: Kansanedustajan paikka vasemmistoliitolle Kaakkois-Suomessa on kevään vaaleissa epätodennäköistä, vaan ei mahdotonta

05.02.2023

Maksuton korkeakoulutus: missä mennään? – ”On syytä pelätä, että lukuvuosimaksut saattavat ilmestyä suomalaisiin korkeakouluihin hyvinkin äkillisesti”

04.02.2023

Liian vähän liian myöhään – millainen maailma on vuonna 2050?

04.02.2023

Uusimmat podcastit

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa kahden jakson viikko!

03.02.2023

KU:n Kaikki Uusiksi -podcastissa keskusteltiin vasemmiston tulevaisuudesta ja tulevaisuuden vasemmistosta

30.01.2023

Kaikki Uusiksi-podcastissa fiilistellään viikonlopun Vasemmistoristeilyä ja puntaroidaan eduskuntavaalien asetelmia

13.01.2023
ILMOITUS
ILMOITUS

KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään