Olisiko Suomi-neidon talousposket hehkeämmässä punassa kuin nyt? Yhdistyminen kaatui Postipankin pääjohtaja Seppo Lindblomin ja KOP:n osakkeenomistajien vastustamiseen.
Tai olisiko 1980-luvun lopulla alkanutta suomalaisen ison rahan kompurointia voitu poliittisesti paremmin hallinnoida, jotta 1990-luvun pankkikriisiltä olisi vältytty?
Nämäkin kysymykset nousivat esiin, kun Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian professori Markku Kuisma alusti Kansan Arkiston Ystävien tilaisuudessa tiistaina esitelleen yhdessä Teemu Keskisarjan kanssa kirjoittamaansa kirjaa Erehtymättömät (WSOY).
Suomalaisten liikepankkien 150 vuoden aikaisista seikkailuista kertovan teoksen perusjuoni tiivistyy kahden liikepankin, SYP:n ja KOP:n väliseen yli sata vuotta kestäneeseen taisteluun vallasta, tässä katajaisen kansan maassa.
Pankkiirit jumalten töissä
Koska Suomeen ei mahdu kuin yksi ajatus kerrallaan, sai KOP väistyä SYP:n tieltä 1990-luvun pankkien ja pkt-yritysten kaatokriisin myötä.
Suomalainen talouselämä hengitti KOP:n ja SYP:n tahtiin yli sata vuotta. Suurimman osan tuosta ajasta pulssi oli tasainen, mutta 20 vuotta sitten systeemiin iski niin paha rytmihäiriö, ettei siitä ole selvitty vieläkään mitä erilaisimmista lääkitysyrityksistä huolimatta. Itse asiassa koneiston peruselimistö, suomalaisen kulttuurin juuret katkaistiin astumalla globaaliin, amerikkalaistyyliseen kilpailukapitalismiin maalaispojan ja –tytön luottavaisin mielin.
Kuisma kertoi, että he halusivat Keskisarjan kanssa kirjoittaa yleistajuisen teoksen suomalaisten liikepankkien historiasta ilman lukijaa rasittavia lukuja ja graafisia esityksiä.
– Halusimme kirjoittaa mielenkiintoisen tarinan meitä jokaista koskettavasta aiheesta ja hyppäsimme 150 vuoden ajanjakson kylmistä faktoista suoraan johtopäätöksiin. Kirjan otsikko Erehtymättömät on kieltämättä hieman kaksijakoinen. Muistaakseni eräs IMF:n johtaja joskus mainitsi, että rahamaailman edustajat tekevät ”jumalten töitä”, ja jumalathan ovat tunnetusti erehtymättömiä. KOP:n johtajien keskuudessa kiersi 1980-luvulla vitsi, että se, joka pääsi KOP:n johtokuntaan, oli sen jälkeen jumalista seuraava.
Liikepankit kapitalismin synnyttäjinä
Kuisman mukaan eurooppalaisen ja amerikkalaisen kapitalismin 200 vuoden historiaa ei voi ymmärtää, ellei tunne liikepankkien syntyhistoriaa.
– Keskittynyt liikepankkijärjestelmä syntyi kaupan- ja teollisuuden rahoittajaksi. Niihin verrattuna säästö- ja osuuspankit tietynlaisina ”kansanpankkeina” ovat olleet sivuroolissa. Ruotsinkielisten perustama SYP oli vähemmän kansanpankki kuin suomenmielisten fennomaanien keskuudessa synnytetty KOP, joka oli poliittinen missio, kun talous- ja kulttuurielämä haluttiin ”suomalaistaa” 1800-1900-luvuilla.
Kuisma tiivisti, että KOP:n kaatumisen myötä ja 1995 synnytetyn Merita-konsernin perustamisen jälkeen Suomessakin siirryttiin kansallisesta kapitalismista globaaliin amerikkalaismalliseen ja Wall Street -vetoiseen kilpailukapitalismiin. Suomen talouselämää pitkälle nostattanut osuuskuntapohjaisuus joutui väistymään.
– KOP oli vielä pitkälle papin poikien projekti, joka pohjautui Yrjö-Koskisen ja J.V. Snellmanin aatteisiin suomenkielisestä kulttuurista ja taloudesta. Siitä syntyi niin vahva rakennelma, että vielä 1970-luvulla KOP:n kaatuminen tuntui yhtä mahdottomalta ajatukselta kuin Neuvostoliiton romahdus ja katoaminen maailmanpolitiikan areenalta.
Kuisma muistutti, että suomalaismieliseen KOP:iin verrattuna SYP oli aina kylmäverisempi liikeyritys, jota eivät ”kansallisuusaatteet” rasittaneet, vaan se toimi tuottamalla voitto osakkailleen.
– KOP oli muun muassa Elannon, Hakan ja Hankkijan rahoittaja. Nämä voittoisat asiakkaat kääntyivät kuitenkin 1990-luvulla KOP:n tappioksi.
Kuisman ja Vähäsarjan ”Erehtymättömät” –teos perustuu osin salaisiin dokumentteihin ja haastatteluihin, joita ei aikaisemmin ole julkituotu pankkimaailman salaisuuksien kätköistä.
Jotain kylmän sodan ajan jakomielisyydestä kertoo esimerkiksi se, että samaan aikaan kun USA:ssa KOP:ia pidettiin antikommunismin vahvimpana tukipilarina, KOP hoiteli KGB.n länsimaista rahaliikennettä suvereenisti.
lehti 