Osa kunnista haluaa pitää palvelut kokonaan omana tuotantona
Suomessa kuntasektorin palkansaajat ovat olleet tyytyväisiä, että palveluja ei ole avattu kilpailulle palvelualoitteen nimissä. Ruotsissa palvelualoite on otettu käyttöön joko kokonaan tai osittain valtaosassa kuntia.
– Palvelualoite on otettu käyttöön ensin kotipalveluissa. Asiakas päättää, haluaako hän käyttää kunnan vai yksityisen palveluja, kertoo projektipäällikkö Greger Bengtsson Ruotsin kuntia ja lääninhallituksia edustavasta Sveriges Kommuner och Landsting – järjestöstä.
Mikä tahansa yritys ei Ruotsissa voi haastaa kuntapalveluita ja vaatia siivua asiakkaista. SKL on laatinut valtakunnalliset ohjeet, millaiset vaatimukset hoidolle on asetettava.
– Päädyimme vaatimaan myös yritykseltä tiettyjä ehtoja. Niiden pitää noudattaa työehtosopimuksia, työaikoja ja niillä on oltava riittävästi henkilökuntaa, Bengtsson sanoo.
Kun palvelualoite otettiin käyttöön vuonna 2007, yksityiset yritykset saivat kotipalveluista seitsemän prosentin siivun. Nyt osuus on yksitoista prosenttia.
Yhdistysten, säätiöiden ja muiden voittoa tavoittelemattomien osuus kotipalveluista on pysynyt koko ajan kolmen prosentin tuntumassa.
Laatumittarit puhuttavat
Kaikkiaan 42 Ruotsin 190 kunnasta on Bengtssonin mukaan täysin mukana palvelualoitteessa. Osittain palveluja on avattu 129 kunnassa. Ainoastaan pohjoisimman Ruotsin kunnat ovat pysyneet vielä hankkeen ulkopuolella.
Suomessa palvelualoitteen pelätään vievän kuntapalveluita kansainvälisten suuryritysten hoidettaviksi. Ne voivat alkuun polkea hintoja voittaakseen kilpailun.
Ruotsissa tätä uhkaa on yritetty välttää tiukoilla laatu- ja yrityskriteereillä. Kuntien kotipalveluihin on ilmaantunut 113 hoivayritystä, 119 hoitoalan yritystä ja 49 sairaanhoitoyritystä.
Joissakin niissä henkilöstön määrä on ollut niin alhainen, että palvelun tasoa ei ole voitu varmistaa.
– Oikeat laatumittarit ovat olleet koko ajan puheena. Samoin se, ajetaanko palvelualoitteella hyvinvointi voittoa tuottavien yritysten käsiin, Bengtsson toteaa.
Myös palvelutulos puhuttaa. Uppsalassa kouluruokailu siirtyi yksityiselle yritykselle.
– Kun kuntapäättäjiltä kysyttiin laadusta, he vastasivat ”emme tiedä, paraniko palvelu”.
Myönteisenä Bengtsson pitää sitä, että kunnat ovat joutuneet miettimään omia kustannuksiaan ja tuotantorakennettaan.
– Myös kunnan omien yksikköjen on noudatettava samoja vaatimuksia, joita edellytetään yksityisen sektorin toimijoilta.
lehti 