Suomalaisista 90 prosentin mielestä väkeviä alkoholijuomia tulisi saada ostaa vain Alkosta, kertoo THL:n tuore Kansalaisten Alkoholipoliittiset mielipiteet -tutkimus. Kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että viiniä ja vahvaa olutta tulee myydä vain Alkossa.
– Alkoholilainsäädännön uudistustyössä peruslähtökohtana tulee olla terveyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen, ei esimerkiksi yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen, toteaa Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi. Hän tulkitsee tutkimustulosta niin. että kysyntää väljennyksille ei ole.
– Kokonaiskulutuksen lasku vaikkapa 10 prosentilla vähentäisi pelkästään alkoholikuolemia sadoilla vuosittain, arvioi Aalto-Matturi.
Vastaavasti kokonaiskulutuksen kasvu näkyy yhtä suoraan päihdehaittojen kasvuna. Alkoholi on monella tavalla työuria lyhentävä taustatekijä.
Aalto-Matturi pitää vastuuttomana esimerkiksi ehdotuksia, joita on tehty nelosoluen palauttamisesta ruokakauppaan vetoamalla olutkulttuurin elinvoimaisuuteen tai työllisyysvaikutukseen.
EHYT ry pitää tärkeänä, että alkoholinlainsäädäntöä tällä hallituskaudella uudistettaessa alkoholin kokonaiskulutuksen vähentäminen nostetaan myös lakiin kirjatuksi tavoitteeksi. Myös hallitusohjelmaan kirjatussa alkoholimainonnan rajoittamisessa on korkea aika päästä ratkaisuihin.
Alkoholi on työikäisten suomalaisten tavallisin kuolinsyy. Alkoholin suorat kustannukset Suomessa vuositasolla ovat noin miljardi euroa ja välilliset kustannukset useita miljardeja euroja lisää. Vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö on suurimpia huostaanottosyitä. Suomessa elää 100 000 lasta tilanteessa, jossa vanhempien alkoholinkäyttö aiheuttaa lapselle eriasteisia haittoja.
– Meillä on Suomessa käsitys, että muualla Euroopassa alkoholin käyttöä ei säänneltäisi juuri lainkaan. Tosiasiassa Euroopassa ponnistellaan aivan samanlaisten ongelmien parissa kuin Suomessa, taustoittaa Aalto-Matturi. Esimerkiksi Virossa keskustellaan parhaillaan alkoholinmyynnin ikärajan nostamisesta 21 vuoteen.
– Vastuullinen alkoholipolitiikka on tärkein tekijä esimerkiksi ajankohtaisessa keskustelussa työurien pituudesta tai nuorten syrjäytymisestä, sanoo Aalto-Matturi.
lehti 