Chile ja Peru kuuluvat kaivosalan sijoittajien kärkikohteisiin maailmassa. Oikeusriidat ja asukkaiden vastarinta kuitenkin hankaloittavat yritysten toimintaa.
Kaivosalan tilastoja kokoava Metals Economics Group kertoo, että Latinalainen Amerikka saa neljäsosan maailman sijoituksista muita metalleja kuin rautaa hyödyntävään kaivostoimintaan. Chile on maailmantilaston viides ja Peru kuudes.
Chile on maailman johtava kuparintuottaja ja omistaa myös metallin suurimmat varannot. Tuotanto keskittyy maan pohjoisosiin, ja kaivokset kuluttavat arviolta 80 prosenttia energiasta alueella.
Perussa kaivoshankkeita on tyssännyt kansalaisten suoraan toimintaan.
Energiantuotanto on kuitenkin vastatuulessa. Brasilialainen MPX Energia -yhtiö ryhtyi rakentamaan Atacaman alueella sijaitsevaan Castillaan Etelä-Amerikan suurinta hiilivoimalaa. Hanketta vastustava Totoralin kunta sai syyskuussa korkeimman oikeuden päätöksen, joka pysäytti työt.
Kumpi parempi
MPX:n omistaa brasilialainen miljardööri Eike Batista, jonka toinen yhtiö, MMX, ilmoitti pian luopuvansa rautamalmin etsinnästä Chilessä. Syyksi sanottiin vaikeudet energian saannissa.
Chilen talousministeri varoitteli tuolloin, että Peru saattaa alkaa kiinnostaa sijoittajia Chileä enemmän.
Latinalaisen Amerikan ympäristöselkkauksia tarkkailevan järjestön johtaja Lucio Cuenca sanoo ministerin puheen olevan ”mielikuvituksellista kiristystä”.
Hänen mukaansa Chile on yhä sijoittajien suosikki. Kaivosteollisuus arvioi, että Latinalaiseen Amerikkaan sijoitetaan 250 miljardia euroa vuoteen 2020 mennessä ja siitä kolmannes tulee Chileen.
Perussa rettelöitä
Taloustieteilijä ja Chilen entinen energiaministeri Jorge Rodríguez Grossi jakaa huolen tulevaisuudesta, jos sijoitukset energiasektorille lykkääntyvät ja sähköstä on pulaa.
Tosin ilmapiiri on epäsuotuisa kaivosinvestoinneille myös Perussa, jossa alkuperäisasukkaat rettelöivät hankkeita vastaan, hän jatkaa.
Marita Chappuis työskenteli aiemmin Perun kaivosministeriössä ja toimii nyt konsulttina. Hän ei usko yhtiöiden lähtevän Chilestä, ”koska ongelmat ovat perustaltaan teknisiä ja ratkaistavissa, kun taas Perun hankaluudet ovat ensi sijassa sosiaalisia.”
Perussa kaivoshankkeet ovat tyssänneet kansalaisten suoraan toimintaan.
Ongelmia tiedossa
Chappuis mainitsee esimerkkinä pohjoisen Cajamarcan alueen, jonne yhdysvaltalainen U.S. Newmont aikoi laajentaa Yanacochan kaivostaan.
– Mielenosoittajat onnistuivat pysäyttämään 3,7 miljardin euron hankkeen, jonka luvat olivat kunnossa ja rakennustyöt alkaneet. Se oli uutta, hän kertoo.
– Vastarintaa esiintyy alueilla, joilla ei ole ollut ennestään kaivoksia tai öljy- ja kaasukenttiä. Asukkaat pelkäävät niiden tuhoavan elinkeinonsa, lakimies Javier Aroca selittää.
Ympäristöjärjestön Cuenca ennustaa hankaluuksien jatkuvan molemmissa maissa: ”Kaivos- ja energiateollisuus ovat tuottoisia, mutta aiheuttavat paljon ongelmia ympäristössään.”
lehti 