Ammattiliitto JHL:n keräämien tietojen mukaan lomautukset lisääntyvät kunnissa. Myös irtisanomisia kaavaillaan.
JHL keräsi tammikuusta maaliskuuhun tietoja meneillään olevista yhteistoimintamenettelyistä ja lomautuksista. Lomautuksia on menossa noin 20 kunnassa ja uusia yt-neuvotteluja käynnistyy viikoittain. Lomautusten lisäksi kunnat käyttävät säästökeinoina lomarahan vaihtoa vapaaseen, palkattomia vapaita ja talkoovapaita sekä palvelujen ulkoistamista.
Tämän hetken tietojen mukaan keskeneräisiä tai henkilöstön osittaisiin tai koko henkilökunnan lomautuksiin päättyneitä yt-neuvotteluja on muun muassa Haapavedellä, Heinävedellä, Hollolassa, Jämsässä, Kouvolassa, Liperissä, Mänttä-Vilppulassa, Oulussa, Porissa, Raisiossa, Salossa, Seinäjoella, Sonkajärvellä ja Teuvalla.
Kajaanissa lomautusuhka poistui, kun säästöt löydettiin muualta.
JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta vaatii kuntia tekemään kaikkensa välttääkseen lomautukset ja muut henkilöstön palkanalennukset.
– Ne vain haittaisivat kuntalaisille välttämättömiä palveluja ja leikkaisivat jo muutenkin kärsivää ostovoimaa.
Lomautukset myös tasa-arvokysymys
Ilkeänä piirteenä lomautuksissa ja ulkoistamisissa Eloranta pitää niiden osumista usein kaikkein pienipalkkaisimpiin. Paikoin esimerkiksi eniten lomautuspäiviä on tulossa pienten palkkojen peruspalvelutehtäviin.
– Pienipalkkaisista useimmat ovat naisia, joten tämä on myös tasa-arvokysymys, Eloranta sanoo.
Kehysriihestä lisää paineita
JHL:n mukaan kuntatalouden tilanne on hyvin haastava ja lisää huonoja uutisia tuli pari viikkoa sitten hallituksen kehysriihestä, jossa kunnilta leikattiin jälleen lisää. Hallituksen päätökset vievät kuntataloudesta arviolta 800 miljoonaa euroa lisää vuosina 2014–2017.
Eloranta vaatii hallitusta kehysriihen jatkotyössä etsimään keinoja, joilla kuntien tulorahoitus parantuu. Hän pitää arvovalintana ja tahtokysymyksenä huolehtia julkisista palveluista myös taloudellisesti tiukempina aikoina.
Lomautuksia, vähennyksiä, lakkauttamisia
JHL on kerännyt kuntien tilanteista muun muassa seuraavat esimerkit:
Haapavesi aikoo vähentää 20 henkilötyövuotta, myös irtisanomiset ovat mahdollisia. Siivous, ruoka- ja kiinteistöhuolto sekä it- ja taloushallinto saatetaan ulkoistaa.
Hollola etsii miljoonan euron säästöjä henkilöstömenoista supistaakseen 4,4 miljoonan alijäämäänsä. Kaikki säästökeinot ovat käytössä, viimeisinä lomautukset ja irtisanomiset.
Jyväskylässä päättyy kuntaliitoksiin liittyvä irtisanomissuoja vuoden lopussa. Talous on 45 miljoonaa euroa miinuksella. Yt-neuvotteluja ei ole vielä aloitettu, mutta säästöjen arvellaan kohdistuvan henkilöstöön. Henkilöstöetuuksia on jo leikattu.
Jämsässä yt-neuvottelut ovat päättyneet. Lomautukset kestävät 7-30 päivää. Pisimmät pakkolomat kohdistuvat kaikkein pienipalkkaisimpiin.
Kouvola on päättänyt lomauttaa koko henkilöstönsä, myös opettajat. Vähennystavoite on jopa 400 henkilötyövuotta, joten eläköitymisen ja määräaikaisuuksien lakkauttamisen lisäksi edessä voi olla myös irtisanomisia.
Liperissä lomautukset uhkaavat koko henkilöstöä. Vaihtoehtona on kyläkoulujen lakkauttamisia.
Oulu suunnittelee lomauttavansa enintään 150 koulunkäynninohjaajaa enimmillään kuudeksi viikoksi kesä-heinäkuussa. Kaikkiaan kaupungilla on 350 koulunkäynninohjaajaa. Yt-neuvottelut alkavat 18. huhtikuuta.
Pori käy yt-neuvotteluja katujen ja puistojen kunnossapidon ulkoistamisesta.
Raasepori harkitsee 40 työntekijän irtisanomista ensi vuonna budjettivajeen vuoksi.
Raisio lomauttaa miltei koko henkilöstönsä kuudeksi päiväksi. Opettajat lomautetaan viideksi päiväksi. Vaihtoehtona on viiden päivän palkaton vapaa. Lomautusten ulkopuolelle on jäämässä noin 340 kotihoidon, vammaispalveluiden ja työterveyden työntekijää sekä päiväkodin 13 vuorohenkilöä, 18 kouluavustajaa ja 50 ruokapalveluiden keittiötyöntekijää.
Rovaniemen vuosikate on painunut miinukselle, ja kriisikunnan status on lähellä.
Salolla on alijäämää 40 miljoonaa euroa. Henkilöstö lomautetaan kolmeksi viikoksi, opettajat kuitenkin viikoksi. Tällä yritetään säästää 3,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna työntekijöistä 1 400 oli pakkolomalla ja 600 suostui palkattomaan vapaaseen.
Savukoskella pohditaan koko henkilöstön lomauttamista, kun yhteisöverotuotto on romahtanut miljoonasta 600 000 euroon.
Seinäjoki tavoittelee 28 miljoonan euron säästöjä, joista 4 miljoonaa tänä vuonna. Yt-neuvotteluissa on ollut esillä muun muassa palkankorotusten lykkääminen 10 kuukaudella, minkä vastineeksi tulisi neljä viisi palkallista vapaapäivää. Sosiaali- ja terveystoimesta sekä sivistystoimesta etsitään myös rakenteellisia säästöjä. Isoja supistuksia ennakoidaan kirjastoihin ja museoon.
Sonkajärvi patistaa henkilöstöään kahden viikon talkoovapaisiin. Neuvottelut alkoivat helmikuun lopussa.
Sotkamo aloittaa yt-neuvottelut 23. huhtikuuta. Alijäämää on 3,9 miljoonaa. Kunta etsii säästöjä yhteistoiminnassa henkilöstöjärjestöjen kanssa, ensisijaisesti vapaaehtoisista toimenpiteistä ja tehtäväjärjestelyistä.
lehti 