Helsingin kaupungin Killinmäen laitoskodissa Kirkkonummella asuu metsäisen luonnon keskellä noin 80 kehitysvammaista ihmistä viidessä rakennuksessa ryhmäkodeissa.
– Avun ja tuen tarve vaihtelee paljon. Osalla on esimerkiksi liikuntavammoja, osalla aistivammoja ja kommunikointi on useille jollain tavoin hankalaa, kuvailee Killinmäen kommunikaatio-ohjaaja Jaakko Salonen.
Jokaisella on oma tai jonkun toisen kanssa jaettu huone yhteisen olohuoneen lisäksi. Apu on lähellä: hoito- ja tukipalveluhenkilöstöä on noin 130, enemmän kuin yksi asukasta kohden. Vuonna 1979 avatussa laitoksessa on runsaasti aktiviteetteja. Etenkin taideharrastukset ovat keskeinen osa Killinmäen henkeä.
”Kommuni-kaatio-passeista selviää, miten kukin viestittää asioita sekä mistä kukin pitää ja ei pidä.””Viimeksi olen esittänyt naista.”
– Monenlaista kulttuuria on ollut vuosien varrella. Asukkaat ovat niin luovia, Salonen sanoo.
Parhaillaan Kulttuurikeskus Caisassa on esillä Killinmäen taideryhmä Mansikan näyttely. Usein abstraktin ja esittävän taiteen välimaastoon sijoittuvat maalaukset ovat värikylläisiä ja välittävät tunnelmia kehitysvammaisten ihmisten maailmasta.
Killinmäessä on vuodesta 2004 toiminut myös videoryhmä, jonka tähänastiseen tuotantoon kuuluu iso joukko lyhytelokuvia.
Rentoutusta ja aktivointia
Killinmäessä on monenlaisia hoito- ja harrastustiloja. Rentoutumiseen tarkoitetussa vaaleassa, vaimeasti valaistussa aistihuoneessa voi kuunnella rauhoittavaa musiikkia, katsella peilipalloa ja kuplaputkia, kokeilla erilaisia esineitä ja haistella tuoksuja.
– Kun täällä on parikymmentä minuuttia, keskushermosto automaattisesti sopeutuu ja rauhoittuu, Salonen esittelee.
– Ylivilkas asukas, joka ottaa täällä vaikka päänhieronnan, saa helposti unen ja rentoutustilan. Tilaa käytetään fysioterapiaan ja musiikkiterapiaan sekä päivätoimintaan ja vapaa-ajan viettoon, jatkaa erityissuunnittelija Ulla Häyrinen.
Vastaavasti kaikuhuoneessa eli interaktiivisessa elämyshuoneessa pyritään aktivoimaan niitä asiakkaita, joilla on sellaiseen tarvetta. Äänentoistolaitteet tuottavat erilaisia kaikuja, ja soundbeam-laite luo ilmaan näkymättömän koskettimiston, jolla voi tuottaa eri soittimien ääniä syntetisaattorista.
– Yksi Killinmäen bändissä mukana oleva asukas soittaa heiluttamalla jalkaansa. Toinen pystyy lattialla kääntyilemällä saamaan aikaan mielimusiikkiaan. Tämä motivoi liikkumaan, sanoo Häyrinen.
– Asiakas, joka ei pystynyt juuri millään tavoin liikkumaan itse, pystyi leikkimään vain tämän huoneen laitteilla, Salonen muistelee.
Seuraavassa huoneessa on fysioakustinen tuoli, joka tuottaa matalaa siniaaltovärähtelyä.
– Sitä käytetään rentoutukseen ja hoitoon, kuten lymfaterapiaan. Se edistää myös verenkiertoa, esittelee Häyrinen.
Samalla voi kuunnella rauhoittavaa musiikkia tai katsoa maisemakuvia. Huoneessa on lisäksi pallomeri sekä mahdollisuus katsoa itseään valkokankaalta pallokylpyä ottaessaan.
– Vaikeavammaiset eivät pysty koskettamaan esimerkiksi jalkojaan. Pallomeri auttaa hahmottamaan omia ääriviivoja, Häyrinen selittää.
Motorisessa tilassa voi puolestaan treenata vaikkapa istumalla ratsastusliikettä jäljittelevässä satulassa.
Markus maalaa, näyttelee ja vitsailee
Markus Okkola on asunut Killinmäessä jo 30 vuotta ja sanoo viihtyvänsä. Hän on mukana sekä taideryhmä Mansikassa että näyttelijänä videoryhmässä.
– Viimeksi olen esittänyt naista, hän paljastaa.
Markus on vilkas ja seurallinen mies – ja verraton humoristi. Haastatteleminen ei tosin tahdo onnistua, koska hän haluaa mieluummin itse haastatella toimittajaa ja valokuvaajaa. Kysymyksiä riittää:
– Oletko naimisissa? Mitkä ovat vanhempiesi nimet? Onko sulla veljiä? Oletko ollut missikisoissa?
Markus tuntee hyvin elokuvia ja tv-sarjoja. Kun tulee puhe Kauniista ja rohkeista, hän kysäisee toimittajalta:
– Oletko ollut siinä pääosassa?
Sitten nauretaan yhdessä.
Huoneessaan Markus näyttää puutyöryhmässä puusta tekemiään kameraa, jääkaappia ja tv:tä. Oikeakin jääkaappi ja tv huoneessa kyllä on. Markus ei osaa lukea, mutta katsoo kuvia kirjoista. Valokuvat ovat hänelle tärkeitä, ja hän on kerännyt kuvia monista eri tilanteista seinälleen muistoksi.
Kohti kaupunkiasumista
Markus ja muut Killinmäen asukkaat joutuvat parin vuoden kuluessa muuttamaan. Helsingin kaupunki on päättänyt luopua kehitysvammaisten laitoshoidosta ja siirtää heidät asumaan itsenäisemmin kaupungin rajojen
sisälle. Kirkkonummen Killinmäen lisäksi lakkautetaan Helsingin Kumpulassa sijaitseva Sofianlehdon hoitolaitos.
– Tämä perustuu YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevaan sopimukseen. Sen mukaan vammaisella henkilöllä on oikeus valita, missä ja kenen kanssa hän asuu. Myös valtakunnallisten linjausten mukaan laitosasuminen lakkautetaan, selvittää kehittämissuunnittelija Pirjo Poikonen Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysvirastosta.
Killinmäen on määrä olla tyhjänä vuonna 2015. Korvaavia ryhmäkoteja rakennetaan parhaillaan eri puolille Helsinkiä. Haagaan Steniuksentielle valmistuu jo tänä keväänä neljän ryhmäkodin kokonaisuus kaikkiaan 20:lle runsaasti tukea ja apua tarvitsevalle kehitysvammaiselle.
Poikonen painottaa, että hankkeen perusteena eivät ole kustannussäästöt.
– Asumisratkaisut ovat moderneja ja henkilökuntaa tulee enemmän kuin nyt on ollut laitoksissa. Toisaalta uusiin yksiöihin ARA antaa investointiavustusta 30–50 prosenttia, jolloin asiakkaat pystyvät maksamaan vuokrat. Uusissa yksiöissä vuokra näyttää tulevan halvemmaksi kuin esimerkiksi Sofianlehdon B-talossa, Poikonen puntaroi.
Kommunikaatiopasseista apua
Salonen ja Häyrinen antavat sosiaali- ja terveysvirastolle kiitosta tiedotuksesta ja henkilöstön ehdotusten huomioimisesta.
– Asukkaiden, henkilöstön ja omaisten näkökulma sekä tilakysymykset ovat olleet monipuolisesti mukana suunnittelussa, sanoo Häyrinen.
Jotta asukkaiden toiveet tulisivat selviksi, yhtä asukasta on haastatellut jopa kolme hoitajaa erikseen.
Yksi elämänlaatua kohentamaan tarkoitettu muutos on se, että ryhmäkodit pienenevät: nykyisen kahdeksan sijasta enimmillään viisi ruokailee saman pöydän ääressä. Osa itsenäisimmin pärjäävistä muuttaa yksiöihin.
Kun ryhmien kokoonpano muuttuu, ystävyyssuhteet ja muut toivomukset huomioidaan, Häyrinen ja Salonen lupaavat.
Palvelut ja harrastusmahdollisuudet tulevat säilymään, vaikkeivät enää samassa pihapiirissä asuntojen kanssa. Sofianlehdossa on käytettävissä jatkossakin samantyyppiset rentoutumis- ja kuntoutushuoneet kuin Killinmäessä. Lisäksi Helsinkiin perustetaan neljä toimintakeskusta, ja ostopalveluitakin saatetaan käyttää. Terveydenhuolto tapahtuu jatkossa oman laitoksen sijasta terveyskeskuksessa.
Muuttoon ja uusiin järjestelyihin varaudutaan muun muassa laatimalla kaikille asukkaille kommunikaatiopassit.
– Niistä selviää, millä tavalla kukin kommunikoi ja viestittää asioita sekä mistä kukin pitää ja ei pidä, Häyrinen sanoo.
Markus Okkolasta muuttoajatus tuntuu vielä oudolta. Hän on kuitenkin jo kertonut, mitä haluaa mukaansa: ainakin kaikki Katso-lehdet ja oman tv:n. Uudessa ryhmäkodissa hän haluaisi tehdä kotitöitä, kuten tiskata ja siivota. Ryhmäkotikaverien mahdollinen vaihtuminen ei tunnu häntä pelottavan. Kavereista kysyttäessä hän vastaa:
– Uusia ihmisiä, tyttöjä ja poikia.
uutiskirje 
