Ohjeistuksista pitää voida puhua
Kun tulee puhe työnhakijan ulkonäöstä, yritysten rekrytoinneista vastaavat muuttuvat varovaisiksi.
– Miksi sä tätä kysyt, kummasteltiin useassa firmassa.
Moni ei suostunut haastatteluun, ei edes työkseen rekrytoiva henkilöstöyritys.
Selvää on, että yrityksillä on ohjeistuksensa, joiden mukaan mennään. Arvoitukseksi jää, miksi niistä ei voi puhua julkisesti. Onko syrjiväksi yritykseksi leimautuminen näin pienestä kiinni?
Tatuoinnit, lävistykset, irtoripset, rakennekynnet…
Vahva ulkonäön muokkaus tatuoinnein ja lävistyksin on tätä päivää. Kaikissa työtehtävissä, esimerkiksi asiakaspalvelussa ja sosiaali- ja terveydenhoitoalalla, muokattu ulkonäkö ei ole eduksi.
– Hurjimman näköisillä on varmasti muita elämänsuunnitelmia, kuin sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle hakeutuminen, henkilöstöhankintapäällikkö Leena Karasvirta Helsingin sosiaali- ja terveysvirastosta napauttaa.
Karasvirran mukaan sosiaali- ja terveysviraston työhönottajat ottavat haastattelutilanteessa puheeksi työnhakijan näkyvät lävistykset ja tatuoinnit. Rakennekynsiäkään ei terveydenhoitohenkilökunnalle sallita, sillä ne eivät ole hygieenisiä ja haittaavat työtä.
– Kynnet voivat raapia vanhusta, kun häntä autetaan pukemaan, siirretään tai syötetään. Sairaaloissa ei saa käyttää koruja eikä kynsilakkaa, Karasvirta kertoo.
Myös terveydenhoitoalan koulutuksessa käydään läpi ulkonäköön liittyvät vaatimukset.
– Ihmisen persoonaan ei puututa. Työ on usein myös asiakaspalvelutyötä. Neutraali, siisti olemus riittää, Karasvirta vakuuttaa.
Työstä suoriutuminen ensisijaista
Helsingin kaupunki tukee strategiassaan henkilöstön monimuotoisuutta ja tasa-arvoa. Työtehtävien ja toimialojen erilaiset vaatimukset on kuitenkin otettava huomioon henkilövalintoja tehdessä.
– Palmiassa lävistykset eivät ole este rekrytoinnille. Työtehtävistämme kuitenkin noin puolet sijoittuu catering-palveluyksikköön. Tällöin muun muassa elintarvikelainsäädäntö asettaa rajoituksia lävistyskorujen käytölle, sanoo rekrytointikonsultti Elina Tiainen Helsingin kaupungin Palmia-liikelaitoksesta.
Hänen mukaansa pääpaino rekrytointipäätöksessä on, miten hakijan voidaan olettaa suoriutuvan työtehtävästä.
– Emme voi järjestää ihmisiä ulkonäön perusteella eriarvoiseen asemaan valintapäätöstä tehtäessä. Muutenhan ollaan pian arvottamassa työntekijöitä esimerkiksi lihavuuden tai laihuuden mukaan, jolloin ollaankin jo pahasti pois raiteilta, Tiainen toteaa.
Hygienia-asetukset rajoittavat ulkonäköä
Myös elintarviketuotannossa lakiin perustuvat hygieniasäännökset rajoittavat työntekijän ulkonäköä. Fazerin Vaaralan tehtaalla lävistyskorut, hampaiden kiillekorut, korvakorut, sormukset, rakennekynnet ja irtoripset on ennen työvuoroa poistettava.
Jos työntekijä pitää uskonnollisista syistä huivia, sen on mahduttava suojahatun alle. Kasvoja ei myöskään saa peittää, joten burkat on kielletty.
Miehille on parta- ja viiksisuojat.
Lävistyskorut tai muut esteettiset lisät eivät estä rekrytointeja.
– Tatuoinnit eivät ole hygieniaongelma, joten niihin ei puututa, sanoo pääluottamusmies Pentti Aaltovirta. Hänellä itselläänkin on tatuointeja.
Asiakaspalvelussa oltava neutraali
Autotalo Laakkosen Herttoniemen myymälässä on parhaillaan menossa automyyjän rekrytointi. Hakijoita on kaikenikäisiä, vastavalmistuneista keski-ikäisiin.
– Siistiin olemukseen eivät mielestäni kuulu liialliset lävistykset tai isot kasvotatuoinnit, autotalonjohtaja Veli-Pekka Voutilainen toteaa.
– Kokemukseni mukaan nykynuorilla löytyy kiitettävästi hyvää arviointikykyä työpukeutumisesta ja siististä ulkoasusta, Voutilainen kehuu.
Ohjeistuksista pitää voida puhua
Kun tulee puhe työnhakijan ulkonäöstä, yritysten rekrytoinneista vastaavat muuttuvat varovaisiksi.
– Miksi sä tätä kysyt, kummasteltiin useassa firmassa.
Moni ei suostunut haastatteluun, ei edes työkseen rekrytoiva henkilöstöyritys.
Selvää on, että yrityksillä on ohjeistuksensa, joiden mukaan mennään. Arvoitukseksi jää, miksi niistä ei voi puhua julkisesti. Onko syrjiväksi yritykseksi leimautuminen näin pienestä kiinni?
lehti 