Kunnat selviävät sakkaavan talouden ja kasvavan palvelukysynnän kaksoishaasteesta kestävimmin kehittämällä oman työnsä tuloksellisuutta, katsoo ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
– Yhteisiä palveluja ei tarvitse ulkoistaa, yhtiöittää tai yksityistää, jos kunnat sitoutuvat kehittämään tuloksellisuutta, hän sanoi vieraillessaan Vantaalla maanantaina.
Asara-Laaksonen kertoi, että tuloksellisuuden parantaminen on jo aloitettu. Kunta-alan henkilöstöjärjestöt ja Kuntatyönantajat (KT) käynnistivät vuonna 2012 yhdessä kampanjan, joka kannustaa kuntia kehittämään palvelujensa tuloksellisuutta ja työelämää.
– Tässä JHL:n jäsenillä ja paikallisilla aktiiveilla on keskeinen rooli. Heillä on sellaista ammatillista ja yhteistoiminnallista osaamista, joka auttaa löytämään yhä parempia työtapoja ja työmenetelmiä.
Tuloksellisuudessa on kysymys on konkreettisista arjen työn ja työelämän parannuksista. Sellaisista, jotka säästävät aikaa ja rahaa ja parantavat kuntalaisten palvelukokemuksia.
– Tällaisessa kehittämisessä peruspalveluista huolehtivat työntekijät ovat mestareita. Heidän panoksensa saadaan käyttöön hyvällä työnantajapolitiikalla.
Huono esimerkki Vantaalta
Asara-Laaksonen totesi, että ulkoistaminen ja yhtiöittäminen voivat vaarantaa hyvän työnantajapolitiikan. Hän piti surullisena esimerkkinä tästä vuoden 2012 alussa aloittanutta Vantaan Tilapalvelu Oy:tä. Kaupunki siirsi siihen ateria-, siivous-, kiinteistö- ja vahtimestaripalvelunsa, yhteensä tuhatkunta työntekijää. Vantaa omistaa yhtiön kokonaan.
Kaupungin yhtiön pitäisi noudattaa kaupungin ohjeistuksia, mutta näin ei käytännössä tapahdu.
Työntekijöiden kokemukset yhtiön ensimmäisestä vuodesta ovat karuja. Neuvottelukulttuuri on huonontunut. Asioita ei käsitellä yhteistoiminnassa, vaan ne tulevat henkilöstölle annettuina, tiedotusluontoisesti. Sanalla sanoen kaupungin yhtiössä työntekijöitä kohdellaan huonommin kuin kaupungin palveluksessa, kertoi Asara-Laaksonen.
– On päivänselvää, ettei tällaisella kohtelulla paranneta tuloksellisuutta tai pidennetä työuria. Vantaan päättäjien tulee nyt kantaa vastuunsa ja ottaa yhtiön johto vakavaan keskusteluun.
Ulkoistaminen ei säästä
Asara-Laaksosen mukaan on paljon näyttöä siitä, että palvelujen ulkoistaminen on käynyt kalliiksi ja laatu pettänyt. Vuoden 2013 Sosiaalibarometri kertoo, että kolmannes kunnista on palauttanut ostopalveluja takaisin omaksi tuotannoksi. Yleisin peruste palauttamiseen ovat laatu- ja kustannushyödyt. Luultuja säästöjä ei ole tullut, ja kunnan talous on kärsinyt.
– Pitkän päälle oman työn luovuttaminen suurten pääomasijoittajien paljolti hallitsemille markkinoille kävisi todella kalliiksi. Palvelut rapautuisivat ja palvelujen käyttäjien epätasa-arvo kasvaisi.
Ulkoistaminen vaarantaa kunnan taloutta myös eläkevastuiden kautta, Asara-Laaksonen tähdensi. Maksupainetta lisää eläköityminen, joka kuntasektorilla on lähivuosina todella runsasta. Kunta-alalta on lähtenyt ja lähtee eläkkeelle 322 000 henkilöä vuosina 2010–2030. Poistuma on suurin vuosina 2014 ja 2015, kumpanakin yli 17 000 henkilöä.
– Eläkkeiden maksajien määrä vähenee, kun työntekijöiden määrä vähenee. Sen sijaan eläkevastuut kasvavat, koska kunnat maksavat entisten isojen työntekijäryhmiensä eläkkeitä vielä pitkään. Näitä eläkeläisiä on lähivuosina yhä enemmän.
lehti 