Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin myöntämä lupa etsiä uraania Kontiolahdella ja Joensuussa, entisen Enon kunnan alueella on merkittävä. Se nostaa paitsi kansalaisaktivismia myös keskustelun tuoreen kaivoslain muuttamisesta. Mikäli Tukesin päätös saa lainvoiman, nousee Pohjois-Karjala uraanin louhintaa ja ydinvoimaa vastustavien voimien kansainväliseksi kamppailukohteeksi.
Syväkairauksia pohjavesialueella
Uraanitieto.net sivustoa ylläpitävä Pohjois-Karjalan uraanikaivosten vastaisen kansalaisliikkeen aktivisti Tuomo Tormulainen katsoo, että kaivoslakia on täsmennettävä niin, ettei kaivostoiminta ole mahdollista pohjavesi- tai luonnonsuojelualueilla.
– Nyt Tukes myönsi luvan vesiliukoisen uraanin etsintään, esimerkiksi syväkairauksiin oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa pohjavesialueeksi määritellylle alueelle. Luvan myöntämistä vastustivat juuri pohjaveden vuoksi alueen kunnat ja maakuntaliitto.
– Pohjaveden osalta Tukes perusti näkemyksensä Säteilyturvakeskuksen lausuntoon. Samalla se laisti selvitysvelvollisuutensa, mikä on hallintolain mukainen virhe.
Ratkaisu vasta oikeudessa
Tiistai-iltana kokoontunut kansalaisliike laatii Tukesin päätöksestä valituksen Kuopion hallinto-oikeudelle. Alueen maanomistajia ja rajanaapureita sekä muita valitusoikeuden omaavia tahoja informoidaan ja pyydetään mukaan.
Yhtenä muotona on valtakirjojen kerääminen valitukseen.
Vielä ei ole tiedossa, aikovatko uraanin etsintälupaa vastustaneet kunnat valittaa.
Tilaisuudessa pidettiin selvänä, että luvan lainvoimaisuus ratkeaa vasta Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Jos Tukesin myöntämä lupa kaatuu Kuopiossa, valittaa luvan saanut Euro Skandinavian Uranium varmuudella KHO:een. Ja päinvastoin, jos Tukesin kanta menestyy, saa KHO valituspostia vastapuolelta.
Edessä on useamman vuoden prosessi, jonka aikana keskustelu uraanin louhinnasta, kaivoslaista ja ydinvoimasta nousee uudelleen pinnalle.
– Jos uraanikaivoshanke kariutuu, edessä voi olla uusi prosessi. Silloin esiin noussee monimetallikaivoksen hanke, jollaisia on vireillä runsaasti Pohjois-Karjalassa ja muualla. GTK:n tutkimusten mukaan Riutan alueella on uraanin ohella muitakin kaivosmineraaleja, esimerkiksi nikkeliä ja lyijyä. Kyse on kansainvälisestä bisneksestä, Tormulainen toteaa.
Juuri siksi selvä linjaus, ettei pohjavesialueella saa sallia minkäänlaista kaivostoimintaa, on välttämätöntä.
Keskusteluyhteys Kanadaan
Vaikka tiistai-illan tilaisuuden tarkoitus oli keskustella hallinto-oikeudelle laadittavasta valituksesta ja sen painotuksista, nousi esille myös uusia toimintaideoita.
Paikallisella ja globaalitasolla ympäristökamppailuihin ja kansalaisaktivismiin perehtynyt naapurikylän kyläpäällikkö, YTT Tero Mustonen esitti keskusteluyhteyden avaamista malminetsintäyhtiön pääkonttoritasolle.
European Uranium Resources Ltd:n pääkonttori on Kanadassa. Luvan saanut yhtiö on sen tytäryhtiö. Koko ryppään taustalla, keskeisenä omistajana on ranskalainen Areva.
– Sekin ikkuna kannattaa avata, sen verran vakavasta asiasta on kyse. Paikallisyhteisöt ovat eri puolilla saaneet näin äänensä kuuluviin.
Mustonen lupasi edustamansa osuuskunnan taholta myös juridista ja taloudellista tukea. Hän myös arvioi, että Riutan alueesta tulee uraanin louhintaa ja ydinvoimaa vastustavien tahojen kansainvälinen kamppailukohde.
uutiskirje 
