Kemiä kotisatamanaan pitävälle alukselle paikka on tuttu. Sampo muutettiin lähellä sijainneella Wärtsilän Aurajoen kuivatelakalla maailman ensimmäiseksi matkailujäänmurtajaksi 25 vuotta sitten.
Wärtsilä on muutenkin murtajalle tuttu. Se valmistui Wärtsilän Helsingin telakalta vuonna 1960.
– Kun vierailimme Vaasassa kävijöitä aluksella oli 600. Suuri osa heistä oli Wärtsilä Dieselin Vaasan tehtaan työntekijöitä, kertoo Sampon kapteeni Petteri Tähtinen. Osa yleisöstä oli ollut rakentamassa alukseen moottoreita.
Ainakaan konetehosta aluksen merikelpoisuus ole kiinni, sillä työntövoimaa antaa neljä vaasalaismoottoria yhteisteholtaan 8 800 hevosvoimaa. Sampo on edelleenkin ainoa lyhyitä matkoja tekevä murtaja. Risteilyjä tekeviä, jäänmurtokäytössä olleita aluksia seilaa muutama maailman merillä.
Kaupunginjohtajan hurja idea
Idea murtajan muuttamisesta matkailukäyttöön oli Kemin kaupunginjohtajan Juhani Leinon. Joku saattoi pitää miestä hurahtaneena. Mutta kaupunki osti kuin ostikin käyttötarkoituksessaan tiensä loppuun uurastaneen Sampon miljoonan markan kauppasummasta vuonna 1987.
Kemin Matkailu Oy:n tiedottaja Titta Vuorinen kertoo, että Sampolla käy 7 500-12 000 matkustajaa purjehduskautena. Laiva ei matkailutarkoituksessa tee matkoja kuin jääolosuhteissa, minkä vuoksi matkustajamäärä riippuu paljon jäätalven pituudesta.
– Toivomme, että jäät tulisivat joulukuussa, Vuorinen sanoo.
Alukselta järjestetään moottorikelkkasafareita lähinnä yrityksille.
Arktinen ympäristö kiinnostaa etenkin lämpimistä maista tulevia. Vuorinen kertoo, että aluksella käy matkailijoita kaikista maanosista. Tällä hetkellä murtajalla tapaa silmiin pistävän paljon ihmisiä Kauko-idästä. Vuonna 1969 Sampo toimi Senegalin presidentin Senghorin vierailun yhtenä isäntänä. Elokuussa 1963 alus oli sisäasiainministeriön käytössä Interpolin kokouksen yhteydessä.
Töitä puolisen vuotta
Sampon miehistön työjakso kesti marraskuusta toukokuuhun. Kannella joutui työskentelemään hyytävässä viimassa, johon konehuoneessa työskentelevät piipahtivat vilvoittelemaan t-paitasillaan.
Pisimmillään miehistö oli merellä pari viikkoa yhteen menoon. Töitä tehtiin neljän tunnin vahtivuoroissa. Sampo ehti toimia 26 vuotta kauppamerenkulun apuna.
Muiden murtajien tapaan Sampo osallistui myös meripelastustehtäviin. Maaliskuussa 1963 Sampo poimi puolalaisaluksesta umpisuolipotilaan, joka toimitettiin edelleen tanskalaiseen jäänmurtajaan. Alus on osallistunut useisiin kadonneiden etsintäoperaatioihin.
Ehkä mukaan
purjelaivatapahtumaan
– Siitä oli juuri puhetta, Tähtinen vastaa kysymykseen, aikooko Sampo osallistua suurten purjelaivojen tapahtumaan Tall Ships´ Races´iin vuonna 2017. Kapteenin mukaan paikka vastapäätä Wärtsilän entistä telakkaa olisi sikäli sopiva, että alus on ollut juuri tällä telakalla.
Tähtinen tosin pohtii, mahtuisiko murtaja kapealle jokialueelle, koska muitakin aluksia on paljon.
Vuoden 2017 tapahtuman järjestäjäksi Suomessa hakevat Kotka ja Turku.
Jäänmurtaja Sampo on 23-27.5. Forum Marinumin laiturissa, Linnankatu 72, Turku
lehti 