Nollatyösopimuksista on päästävä eroon, vaatii ammattiliitto JHL:n toimialajohtaja Päivi Niemi-Laine.
– Ne ovat työntekijän kannalta armottomia. Nollasopimuksilla työnantaja siirtää yrittäjäriskin suoraan työntekijälle. Toimeentulon varmuus ja epävarmuus on kiinni työnantajan harkinnasta tarjota tai olla tarjoamatta työtunteja, hän perustelee ja sanoo nollasopimusmaailman tulevan ennen pitkää kalliiksi koko yhteiskunnalle.
Nollasopimus on työsopimus, jonka solminut työntekijä ei tiedä etukäteen, montako työvuoroa tai -tuntia hän saa seuraavaan työvuorolistaan vai saako yhtään. Työaika voi olla 0–40 tuntia. Työntekijä on sitoutunut työnantajaan, mutta ei tiedä, missä määrin työnantaja on sitoutunut häneen. Toimeentulo on epävarmaa eikä elämää voi suunnitella etukäteen.
Työsuhteeseen normaalisti liittyvät sairausajan palkka ja vuosilomakertymä ovat epäselviä.
Lainsäädäntö ei estä nollatyöaikaa. Niemi-Laineen mukaan ongelma on kuitenkin vihdoin tunnistettu. Yksi työmarkkinoiden raamisopimustyöryhmistä selvittää parhaillaan nollatyösopimusten epäsäännöllisiin työaikoihin liittyviä mahdollisia muutostarpeita.
Pienet viilaukset eivät riitä
– Pienet viilaukset eivät kuitenkaan riitä. JHL:n tavoitteena on kitkeä työmarkkinoilta tällaiset kohtuuttomuudet pois. Reilut pelisäännöt työelämässä ovat työnantajan ja koko yhteiskunnan etu. Henkilöstö on sitoutunut ja motivoitunut tulokselliseen ja tuottavaan työhön. Työuratkin pitenevät. Työhyvinvointi paranee, kun työajat ovat sellaiset, että omalla palkalla voi tulla toimeen.
Nollasopimuksia on käytössä eri sektoreilla Suomessa. Niitä esiintyy muun muassa ulkoistetuissa, verovaroin kustannetuissa sosiaali- ja terveyspalveluissa, joita tuottaa yksityinen yritys. Yksityisellä sektorilla, esimerkiksi kaupoissa ja ravintoloissa, nollasopimukset ovat tuttuja. Usein ne koskettavat nuoria.
uutiskirje 
