Syyrian tilanteessa on loppukeväällä tapahtunut useita liikahduksia.
Yhdysvallat ja Venäjä käynnistivät muutama viikko sitten ensimmäisen vakavahkon neuvotteluhankkeen, jonka tarkoitus on koota osapuolet kesäkuussa Geneveen.
Väitteitä kemiallisten aseiden käytöstä on esitetty entistä painokkaammin.
Useat tekijät uhkaavat kiihdyttää taisteluja ja laajentaa sotaa.
Libanonin shiialaisen Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah vahvisti viime viikon lauantaina, että Hizbollahin miehiä osallistuu Syyrian taisteluihin Bashar al-Assadin hallituksen joukkojen rinnalla.
EU päätti maanantaina olla jatkamatta aseidenvientikieltoaan Syyriaan.
Venäjä ilmoitti tiistaina, että se yhä aikoo viedä tehokkaita ilmatorjuntaohjuksia Syyrian hallitukselle.
Neuvottelualoite
Yhdysvallat on aiemmin pitänyt ennakkoehtona neuvotteluille, että al-Assad siirtyy syrjään. Nyt se on valmis jättämään al-Assadin aseman vasta itse neuvotteluissa ratkaistavaksi.
Neuvottelujen ajankohtaa ei ole päätetty, mutta tähtäin on kesäkuun puolivälissä. On kuitenkin mahdollista, että ne kariutuvat jo ennen alkamistaan.
Erityisesti Yhdysvallat ja Saudi-Arabia vastustavat sitä, että Iran tulisi Geneveen. Venäjä taas haluaa Iranin mukaan.
Ainakin osa asiantuntijoista katsoo, että Iran olisi hyvä saada mukaan. Kun se kerran kiistatta on osa ongelmaa, sen pitäisi olla myös osa ratkaisua.
Syyrian kapinallisten kenttäkomentajat vaativat edelleen ennakkoehdoksi al-Assadin väistymistä. Kapinallisten Turkissa toimiva poliittinen johto on riidellyt asiasta keskenään, mutta torstaina sekin vaati al-Assadin aseman ratkaisemista ennen neuvotteluja.
Poliittinen johto on sanonut päättävänsä neuvotteluihin osallistumisesta vasta kun se saa tietää, keitä hallituksen valtuuskuntaan tulee.
Hallitus suhtautuu neuvotteluihin ”periaatteessa” myönteisesti. Viimeaikainen sotamenestys voi vähentää sen neuvotteluhaluja.
Kemialliset aseet
Ensimmäiset väitteet kemiallisten aseiden käytöstä esitettiin maaliskuussa. Sen jälkeen tapauksia on ollut useita, joista hallitus ja oppositio ovat syytelleet toisiaan.
Toukokuun alussa Syyrian ihmisoikeusrikkomuksia tutkivan komission jäsen Carla del Ponte sanoi olevan ”vahvoja, konkreettisia epäilyksiä mutta ei vielä kiistattomia todisteita” siitä, että kapinallisjoukot ovat käyttäneet sariinia.
Tällä viikolla Le Monde -lehden toimittajat kertoivat nähneensä hallituksen joukkojen kaasuhyökkäyksen uhreiksi joutuneita kapinallisia.
Britannian mukaan sillä on vahvoja julkistamattomia todisteita siitä, että hallitus on käyttänyt kemiallisia aseita.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama sanoi aiemmin, että kemialliset aseet ovat ”punainen linja”, jota Syyrian hallitus ei saa ylittää.
Nyt Obama on varovaisemmin sanonut, että todisteet vaativat vielä selvittämistä. Tämän voisi tulkita merkitsevän sitä, että Obama on vakavissaan neuvottelualoitteen suhteen.
Ulkomaiset taistelijat
Hizbollahin joukkoja on osallistunut ainakin viime viikkojen taisteluihin Qusairissa.
He eivät ole ainoita ulkomaalaisia Syyriassa. Ympäri maailmaa on virrannut jihadisteja kapinallisten riveihin. Hallituksen joukoissa on ainakin neuvonantajina Iranin vallankumouskaartilaisia.
Aseidenvienti
Ranska ja Britannia ovat marraskuusta lähtien vaatineet EU:n aseidenvientikiellon purkamista. Maanantain kokouksessa olisi pitänyt päättää kiellon jatkamisesta, koska se automaattisesti raukeaa toukokuun loppuessa.
Kaikki 25 muuta jäsenmaata olivat kiellon jatkamisen kannalla. EU:n ”yhtenäisyyden nimissä” vähemmistö sai tahtonsa läpi. Kokouksen jälkeen Ranska ja Britannia kuitenkin sanoivat, etteivät ne aloita asetoimituksia ainakaan ennen elokuuta.
Britannian ulkoministeri William Haguen mukaan päätös antaa ”äänekkään ja selvän viestin” al-Assadille, että Syyrian on ryhdyttävä vakaviin neuvotteluihin. Toiseksi se mahdollistaa ”maltillisten” kapinallisten aseistamisen, kun jihadistien osuus taisteluissa on koko ajan kasvanut.
Monet pitävät EU:n päätöstä uhkapelinä. Syyrian hallituksen neuvotteluhaluihin se tuskin vaikuttaa. Kapinallisten neuvotteluhaluja se voi vähentää, koska illuusio sotilaallisen voiton mahdollisuudesta säilyy.
On kysytty myös, kuka erottelee ”hyvät” kapinalliset ”pahoista” kapinallisista. Eikä kukaan voi taata, minne aseet lopulta päätyvät.
Amerikkalaislehdet kertoivat aiemmin keväällä, että Yhdysvallat salaa tukee asekuljetuksia, joita Qatar järjestää kapinallisille. Suurin osa aseista on lähtöisin Kroatiasta.
Qatar ja Saudi-Arabia kilpailevat vaikutusvallasta. Kummallakaan ei ole pidäkkeitä aseiden toimittamisessa jihadisteille.
Venäjän ohjukset
Toisin kuin aluksi sanottiin, al-Assad ei väittänyt torstaina, että Venäjä olisi jo toimittanut ensimmäisen laivalastillisen S-300-ohjuksia Syyriaan. Hän kieltäytyi vastaamasta ohjusten toimittamista koskevaan kysymykseen, mutta sanoi uskovansa, että ”Venäjä kunnioittaa sitoumuksiaan”.
Israel sanoi tiistaina, että jos Venäjä aloittaa ohjustoimitukset, Israel ”tietää mitä se tekee”.
S-300 on tehokas ilmatorjuntaohjus. Sen käyttökuntoon saattaminen ja miehistön koulutus vie ainakin vuoden, jos heitä ei ole jo koulutettu Venäjällä. Jos taas ohjuspattereissa on venäläinen miehistö, Israelin olisi otettava riski heidän surmaamisestaan.
Geneven äärimmäisen hennon rauhanhankkeen rinnalla on siis useita tekijöitä, jotka uhkaavat kiihdyttää taisteluja ja eskaloida sotaa entistä kansainvälisemmäksi.
uutiskirje 
