Puskutraktoriuusliberalismi herätti Turkin

Vastustajat nimittävät Turkin pääministerin Recep Tayyip Erdoganin politiikkaa puskutraktoriuusliberalismiksi. Maiseman ohella sen pelätään mullistavan koko elämäntavan.

Mielenosoitusten sytykkeenä toimi Istanbulin keskustassa sijaitsevan Gezi-puiston hävittäminen, joka on vain pieni osa laajaa uudistusohjelmaa.

– Varaton väki ajetaan pois keskustasta kaupungin laidoille. Tilalle tulee vauraita keskiluokkaisia nuoria, Istanbulissa kaupunkisuunnittelua tutkiva Kevin Robins selittää.

– Yhteiskuntaluokat ovat perinteisesti eläneet toistensa seassa Istanbulissa, mutta sille on tulossa äkkiloppu, ja tuloksena on polarisaatio, hän jatkaa.

– Yleisen käsityksen mukaan meneillään on hyökkäys perinteistä elämäntapaa vastaan.

Suuria mullistuksia

Brittiläinen Guardian-lehti raportoi viime vuonna, että mullistuksia on tulossa noin 50 asuinalueelle Istanbulissa. Lisäksi hallitus puuhaa suuria infrastruktuurihankkeita.

Islamilaista AKP-puoluetta edustava pääministeri Erdogan kertoi kesän korvalla, että Bosporinsalmen yli aiotaan rakentaa kolmas silta, jonka kustannusarvio on 6,4 miljardia euroa.

Vastustajat valittavat, että asukkaiden kanssa ei ole neuvoteltu sillasta, joka tuhoaisi osan kaupungin viimeisistä viheralueista.

Erdogan haluaa myös rakentaa Bosporiin kanavan, jonka mittasuhteet vertautuvat Sueziin ja Panaman kanaviin. Istanbulin kolmannen lentokentän rakentamisesta sovittiin toukokuussa.

Lisää tuottoa

Istanbulin köyhiä on viime vuosina häädetty äveriään uudisrakentamisen tieltä. Hallituksen silmätikkuina ovat varsinkin luvattomat hökkelikylät, joihin on majoittunut maan itäosista kaupunkiin töihin tullutta väkeä.

Turkin hallitus on ruoskinut kaupunkien keskiluokkaistumisen vimmaiseen vauhtiin, Mine Eder arvioi. Hän tutkii keskiluokkaistumisen vaikutusta Istanbulin vähemmistöihin.

– Alueita tuhotaan, jotta ne saataisiin tuottamaan enemmän rahaa ja luotaisiin rikkaille oma asuinvyöhyke. Julkista tilaa määritellään uudelleen ja yksityistetään, Eder sanoo.

Hänen mukaansa Erdoganilla on pakkomielle matkailun lisäämisestä ja Istanbulin muuttamisesta jättimäiseksi kauppakeskukseksi.

– Se ohjaa vääjäämätöntä hävityslinjaa, jonka voi kiteyttää sanalla puskutraktoriuusliberalismi.

Vahva vastalause

Robinsin mukaan kehitys ei rajoitu Istanbuliin.

– Kaupunkeja ei pian tunnista entisiksi. Istanbul on keulilla, mutta myös Ankarassa on käynnissä valtavia rakennushankkeita.

Kun Turkin tasavalta täyttää sata vuotta 2023, maa aikoo olla maailman kymmenen johtavan talouden joukossa. Vuonna 2012 se oli sijalla 17.

Ederin mukaan Gezi-puistosta alkaneesta mielenilmauksesta muodostui viime vuosien voimakkain ja yhtenäisin vastalause hallituksen kestämättömille talouden ja kaupunkien kehityshankkeille.

– Aiemmin kellään ei ollut sisua istua puskutraktorin eteen, mutta nyt se on tapahtunut, hän tiivistää.