Yli puolta miljoonaa suomalaistakin vaivaavan migreenin moninaiset oireet alkavat saada ymmärrettävän biologisen selityksen. Tämä avaa mahdollisuuksia nykyistä parempien hoitojen kehittämiseen.
Migreenin biologisia perusmekanismeja on kaivettu selville uusien, koko ihmisen perimän kattavien teknologioiden sekä laajan kansainvälisen tutkimusyhteistyön avulla. Tutkimuksessa löytyi erityisesti niitä geenejä, jotka altistavat migreenin yleisimmälle muodolle eli aurattomalle migreenille.
Nature Genetics -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tunnistettiin kaksitoista migreenialttiuteen liittyvää geenialuetta. Viisi näistä on sellaisia, joiden ei ole aiemmin osoitettu liittyvän migreeniin.
– Tämän tutkimuksen tulokset auttavat meitä ymmärtämään paremmin, mitä ovat ne biologiset tekijät, jotka altistavat migreenikohtauksille, sanoo professori Aarno Palotie, joka työskentelee Suomen molekyylilääketieteen instituutissa Helsingin yliopistossa sekä Wellcome Trust Sanger -instituutissa Cambridgessä.
Laaja aineisto varmisti tuloksen
Tutkimuksessa oli mukana oli yli 100 000 henkilöä, joista migreenipotilaita oli lähes neljäsosa. Näin suuresta suuresta aineistosta pystytään Palotien mukaan seulomaan esille ”epäilyttävimmät” geenit, joiden osuutta migreenikohtauksen syntyyn kannattaa jatkossa tutkia lisää.
Tutkijat havaitsivat, että tunnistetuista 12 alttiusalueesta kahdeksan sijaitsi aivojen hermoverkkojen säätelyyn osallistuvissa geeneissä tai niiden välittömässä läheisyydessä.
Kaksi tunnistetuista alueista oli yhteydessä geeneihin, jotka ylläpitävät hermosolujen normaalia tasapainoa ja huolehtivat näin aivokudosten hyvinvoinnista. Näiden toimintojen säätelyllä saattaa olla vahva yhteys migreenialttiuteen.
Tutkijat pitävät mahdollisena, että monet migreeniin liitetyistä geeneistä muodostavat toimintaverkoston, joka voi vaikuttaa aivojen kudosten ja solujen fysiologiseen sekä biokemialliseen tasapainoon ja tietyissä tapauksissa johtaa migreenioireiden puhkeamiseen.
Monien geenien aikaansaannos
Tutkimuksessa on ollut mukana yli tuhat suomalaista migreenipotilasta, joista suurimman osan on rekrytoinut mukaan neurologian dosentti Mikko Kallela HYKS:n neurologian klinikalta.
– Neurologin kannalta tutkimuksessa on mielenkiintoisinta se, että migreenin moninaiset oireet alkavat saada ymmärrettävän biologisen selityksen. Migreeni ei ole yhden tai edes muutaman geenin tuote vaan sen perimä on yhtä mutkikas kuin sen ilmiasu.
Jälkikäteen ajatellen tutkimuksen tulos ei Kallelan mukaan ollut yllätys.
– Monitekijäinen on monitekijäinen, tutkipa sitä sitten käytännön lääkäri tai molekyyligeneetikko. Kun monimuotoisuutta opitaan ymmärtämään paremmin, migreenimekanismitkin asettuvat järjestykseen, joka taas mahdollistaa parempien hoitojen kehittämisen, Kallela sanoo.
Sairaudesta iso lasku yhteiskunnalle
Noin 14 prosenttia aikuisväestöstä kärsii migreenistä, joka maailman terveysjärjestön WHO:n arvion mukaan kuuluu kahdenkymmenen eniten toimintakyvyttömyyttä aiheuttavan sairauden joukkoon. Migreeni on myös eniten yhteiskunnalle kustannuksia aiheuttava neurologinen sairaus.
– Migreeni ja epilepsia ovat erityisen vaikeita neurologisia sairauksia tutkittaviksi, koska sairausepisodien välillä potilaat ovat periaatteessa täysin terveitä, toteaa yksi tutkimuksen johtajista, professori Mark Daly Harvardin yliopistosta.
Dalyn mukaan nyt on osoitettu todeksi mahdollisimman laajan yhteistyön tarve, jotta voidaan tunnistaa migreenin tapaisten neurologisten sairauksien taustalla olevia biologisia mekanismeja.
lehti 