Kypsymässä oleva suomuurainsato on runsas koko maassa. Etelä- ja Keski-Suomessa suomuurainsadosta on tällä hetkellä poimittavissa 30–50 prosenttia, Lapissa puoliraakoja marjoja on jonkun verran enemmän.
Mustikka kypsyy valoisimmissa mäntymetsissä, ja pieniä määriä on jo poimittavissa Etelä- ja Keski-Suomessa. Mustikan pääsato kypsyy heinäkuun puoleenväliin mennessä eli noin viikkoa aiemmin kuin viime vuosina.
Viime viikkojen aikana on auringon energiaa riittänyt ja sadetta saatu sopivasti suomuuraimen raakilevaiheen viimeisessä vaiheessa. Näin hyviä suomuurainvuosia on ollut viimeksi 1980-luvulla Etelä- ja Keski-Suomessa, eikä Lapissakaan tällä vuosituhannella.
Suomuuraimen aikaiseen kypsymiseen on perussyynä aikainen kukinta, mikä alkoi Lapissa toukokuun lopulla hellesäiden vallitessa ja samoihin aikoihin myös muualla Suomessa. Hyvän sadon edellytyksinä ovat olleet pölyttäjien suuri määrä ja pölytyksen onnistuminen kukinta-aikana. Kukat kehittyivät ilman halloja, kovat tuulet ja piiskaavat raekuurotkaan eivät kukkien terälehtiä pudottaneet maahan. Lapissa kukintaa esiintyi paikoin vielä juhannusviikolla, joten suomuurain kypsyy siellä seuraavien kahden, kolmen viikon aikana. Kainuussa halla paikoin laski satotasoa kukintavaiheessa.
Mustikka tarvitsee vettä
Mustikalla on menossa kolmas raakilevaihe, jolloin raakileisiin muodostuu sininen väri. Tällöin mustikan varpu tarvitsee kohtuullisesti vettä, jotta raakile kypsyisi maukkaaksi marjaksi auringon energian avulla. Viime viikkojen aikana ukkoskuurot ovat antaneet kohtuullisesti vettä eri puolilla Suomea, ja vain kuivimmilla kasvupaikoilla mustikan varvusto on kärsinyt kuivuudesta.
Tällä hetkellä valoisimmissa mäntymetsissä mustikka on kypsymässä. Pääsato kypsyy viikolla 28 (7.-13.7.).
Puolukan satoennuste on puolestaan keskinkertainen.
lehti 