Rauantaipaleen vanhan koulun tilat kävivät ahtaaksi, kun lähes sata lähiseutujen asukasta kokoontui keskiviikkona kuulemaan, mitä Luikonlahden rikastamolle haettu ympäristöluvan muutos tarkoittaa.
Luikonlahden ja Rauantaipaleen kyläyhdistysten tilaisuus ei ollut kaivoskapinan herättelyä. Tarkoitus oli saada asioista selvää. Vastaajiksi oli saatu kaivoksen tuotantopäällikkö Janne Laukkanen ja yhtiön käyttämä ympäristökonsultti Ari Kolehmainen.
Vähintäänkin napina jäi anniksi. Selviin kysymyksiin ei vastattu. Paikallista tietoa ja ihmisten huolta erityisesti vesien tilasta vähäteltiin.
– Muistutuksia tehdään varmasti. Jos ne eivät auta, valituksiakin tulee, arveli Kirsi Toikka, yksi tilaisuuden alkuunpanijoista.
Muistutuksia voi tehdä 12. heinäkuuta mennessä. Jo tilaisuudessa Maarianvaaran osakaskunnasta Pentti Laukkanen ilmoitti, että he ja Luikonlahden osakaskunta tekevät muistutuksen.
– Nämä ovat parhaita kalastusalueita. Tulevaisuus huolettaa.
Talvivaaran ”ansiota” tai ei, mutta enää Kaavillakaan ei ole kyse läpihuutojutusta. Pari vuotta sitten rikastamon uudelleen viritys kokosi kunnantaloon vain kourallisen ihmisiä, eikä soraääniä juuri kuultu.
Laajempi toiminta, samat päästöt?
Kylylahti Copper Oy, australialaisen Altona Maining Ltd:n tytäryhtiö louhii pääasiassa kobolttia ja nikkeliä Polvijärvellä. Kiviaines kuljetetaan rekoilla reilut 40 kilometriä Luikonlahdelle rikastettavaksi.
Yhtiö hakee ympäristölupaansa muutosta. Nykyinen kapasiteetti aiotaan nostaa 550 000 tonnista 800 000 tonniin vuodessa. Viime vuonna louhittiin 400 000 tonnia.
Laajempi toiminta edellyttää tilavampaa rikasteallasta, mikä aiotaan toteuttaa korottamalla nykyisen reunapatoja ja rakentamalla myös kokonaan uusi allas.
Kapasiteetin nosto saattaa murskaustoiminnan ympärivuorokautiseksi seitsemänä päivänä viikossa. Nykyisin murskataan kahdessa vuorossa kuutena päivänä viikossa. Rekkaliikenne lisääntyy nykyisestä 44 prosenttia.
Yhtiö esittää, että Kylmäpuron ja Rauanlahden välinen alue Luikonlahdesta määrättäisiin sekoittumisvyöhykkeeksi. Se tarkoittaa, ettei alueella tarvitsisi noudattaa vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden asetuksella määriteltyjä pitoisuuksia.
Yhtiö ei kuitenkaan hae muutosta nykyisen luvan vesistöpäästöjen pitoisuus- ja kuormitusarvoihin, vaan uskoo selviävänsä lisäämällä vesien kierrätystä alueen sisällä.
Selitykset eivät vakuuttaneet
Miten on mahdollista, etteivät päästöt lisäänny, kun haetaan aluetta, jolla normeja ei tarvitse noudattaa? Kestävätkö rakenteet reunapatojen korotuksen? Miten käy lohi- ja rapujoeksi rauhoitetulle Rauanjoelle? Kuka ostaa Tornatorin kaupittelemia mökkitontteja ja miten käy alueen kiinteistöjen arvolle? Kestääkö tie rekkarallin?
Nuo ja monet muut kysymykset sinkoilivat. Konsultin ja tuotantopäällikön vastaukset eivät vakuuttaneet.
Laukkasella oli patorakenteiden kestämiseen pelkkä usko. Kolehmainen sentään myönsi, että veden sisäisen kierrätyksen kannalta merkittävää kosteikkoa ei ole edes saatu toimimaan.
Sekoittumisvyöhykettä hän piti vain lupateknisenä terminä ja ihmisten huolta väärinkäsityksenä.
– Siinä sallitaan silloin tällöin ympäristöluvan ylitys, mutta kokonaispäästöt ja kuormitus eivät muutu. Kyse on pintaveden alueesta, joka sekoittuu normin mukaiseksi.
Naulan kantaan taisi osua mies, joka arvioi, että yhtiö pyrkii kapasiteetin lisäyksellä vain nopeuttamaan malmion tyhjentämistä muusta välittämättä.
– Verovaroilla on kustannettu työntekijöiden koulutus. Viette voitot ja jätätte siivon meille. Miljoonan vakuus on niin pieni, ettei se riitä mihinkään. Tänne jää verotuloja ja työtä vähemmän, kun toiminta kestää lyhyemmän ajan.
Kylylahti yhtiön ainoa kaivos
Erikoinen totuus yhtiöstä kuultiin Laukkaselta. Sillä ei ole Australiassa ollenkaan kaivostoimintaa. Kylylahti on sen ainoa toiminnassa oleva kaivos.
Kaivosrekisterin mukaan Altonalla on vireillä muitakin hankkeita Suomessa: Saramäki Nilsiässä, Vuonos ja Hautalampi Outokummussa sekä Juojärven alla oleva Riihilahti.
Outokummun kohteet tähtäävät vanhan kaivostoiminnan rippeiden hyödyntämiseen. Yhtiö uskoo sen mahdollisuuteen uuden tekniikan ansiosta.
Kansainvälisille sijoittajille Altona ilmoittaa jo nyt louhintamääränsä olevan miljoona tonnia vuodessa.
lehti 