Rakennusliitto haluaa julkisen selvityksen tämän vuoden työllisyysmäärärahojen käytöstä. Julkisuudessa esiintyneiden tietojen mukaan työllisyysmäärärahoja olisi käyttämättä tälle vuodelle peräti 430 miljoonaa euroa. Tämän vuoden työllisyysmäärärahat ovat yhteensä 546 miljoonaa.
– Jos työllisyysmäärärahoja ei ole saatu suurtyöttömyyden aikana käytettyä, on aivan turha huutaa niitä lisää lisäbudjetteihin tai ensi vuoden tulo- ja menoarvioon, sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi.
Rakennusalankin työttömyys on jatkunut koko kesän ajan korkeana.
– Aivan viime päivinä yritykset ovat ilmoittaneet uusista väen vähennyksistä, joten talvella rakennusalan työttömyys voi nousta yli 25 prosenttiin, arvioi Harjuniemi.
Rakennusalan työttömyyskassassa oli keskellä parasta rakennuskautta heinäkuussa 7 120 työtöntä eli 12 prosenttia kassan jäsenistä. Tämä on noin tuhat enemmän kuin vuosi sitten.
Ansiosidonnaiseen puututtiin jo
Rakennusliitto muistuttaa, että työttömien toimeentuloon puututtiin jo aiemmin hallituksen ratkaisuissa. Kevään kehysriihessä hallitus sopi, että alle kolmen vuoden työhistorialla ansiosidonnaisen kesto lyhenee 400 päivään.
– Se iskee koviten nuoriin työttömiin. Sen vastapainona pitäisi olla nuorten yhteiskuntatakuu, jossa jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle on tarjottava työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Jo nyt tiedämme, ettei tämä yhtälö toimi, Harjuniemi sanoo.
Rakennusalalle Harjuniemi povaa viimevuotistakin vaikeampaa talvea, jos mitään ei tehdä.
– Rakennusalalla voitaisiin tehdä monia toimia ilman suuria rahojakin, esimerkiksi järkevöittää joitain sosiaalisen vuokra-asuntorakentamisen säädöksiä. Se poikisi työn ja verojen lisäksi myös kämppiä nuorille ja muille asunnon tarpeessa oleville, sanoo Harjuniemi.
uutiskirje 
