Yhteiskuntatieteiden lisensiaatti Jari Lindhin väitös osoittaa, että Kelan vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ei ole kyennyt riittävästi tukemaan kuntoutujien työmarkkinoille siirtymistä. Kelan vajaakuntoisille tarkoitetun ammatillisen kuntoutuksen jälkeen siirrytään pääsääntöisesti työvoimasta työkyvyttömyyseläkkeelle.
Lindhin sosiaalipolitiikan alaan kuuluva tutkimus Kuntoutus työn muutoksessa. Yksilön vajavuuden arvioinnista toimintaverkostojen rakenteistumiseen tarkastetaan Lapin yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa perjantaina 23.elokuuta.
Väitöstutkimus liittyy ajankohtaiseen sosiaalipoliittiseen ja sosiologiseen keskusteluun työn muutoksesta ja ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista tukea yksilöiden siirtymistä työmarkkinoille. Tutkimuksessa haetaan vastausta muun muassa seuraaviin kysymyksiin: miten työelämän muutos haastaa ammatillisen kuntoutuksen käytännöt, miten kuntoutuksen olisi vastattava työn muutokseen ja millaisena ammatillinen kuntoutus voidaan ymmärtää toimintaverkostoajattelun näkökulmasta.
– Keskeinen havaintoni oli, että tutkimuksen seuranta-aikana työllisten määrä väheni ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi tutkimusjoukossa, Lindh sanoo.
Tutkimuksen mukaan ammatillisen kuntoutuksen resurssit menevät nykymuodossaan osin hukkaan, kun asiaa tarkastellaan ammatillisen suunnittelun, työhön paluun ja työurien pidentämisen näkökulmista. Tavoitteesta jäädään myös yksilöllisessä ammatillisessa kuntoutussuunnittelussa.
– Kuntoutuslaitosten ammatillinen kuntoutus painottuu pääosin työkyvyn arviointiin, jolloin ammatillinen suunnittelu ja kuntoutuspalvelujen koordinointi jäävät vähemmälle huomiolle, Lindh sanoo.
Tutkimusaineistonaan Lindh on käyttänyt Kelan ja Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja, kuntoutujille suunnattuja kyselyjä sekä kuntoutustyöntekijöiden haastatteluja.
lehti 