– Lapsiperheiden asunnottomuus on kasvussa suurimmissa kunnissa, tilapäismajoituskustannukset uhkaavat karata käsistä pääkaupunkiseudulla ja häätöjen määrä lisääntyy, sanoo erityisasiantuntija Peter Fredriksson ympäristöministeriöstä.
Ympäristöministeriön tiistaina julkistamassa julkaisussa käsitellään ensi kertaa kattavasti lapsiperheiden asunnottomuutta, sen syitä ja ehkäisemisen keinoja Suomessa.
Voimanpesähanke – häätöuhasta pärjäävään perheeseen -niminen raportti pohjautuu ympäristöministeriön tukemaan ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaan Espoon Järjestöjen Yhteisö ry:n Voimanpesähankkeen tekemään tutkimus- ja kehittämistyöhön.
Lapsiperheiden asunnottomuudesta, häätöuhkatilanteista ja tilanteisiin johtavista syistä tiedetään Fredrikssonin mukaan Suomessa liian vähän. Voimanpesä-hankkeen avulla saadaan paitsi tietoa myös välineitä ongelman ratkaisemiseksi.
Syyt vaihtelevat
Voimanpesä-hankkeen aikana kohdattiin yli 140 perhettä, joita uhkasi häätö asunnosta tai jotka olivat jo asunnottomina.
Perheet voidaan jakaa kahteen erilaiseen ryhmään, joilla epävarman asumisen tilanteeseen johtaneet syyt ovat hyvinkin erilaiset ja tuen tarjoamisessa tarvitaan erilaisia lähestymistapoja. Tilanteeseen johtaneita syitä löytyy lapsuudesta ja sieltä opituista toimintatavoista sekä aikuisiän taloudellisesta tilanteesta, perheen sisäisistä ongelmista ja yhteiskunnan palvelurakenteesta.
Hankkeen aikana tehdyn asiakastyön ja arvioinnin perusteella kehitettiin dialogipedagogiikkaan pohjautuva työmalli, jonka avulla perheen asuminen saadaan turvattua ja perheestä tulee pärjäävä. Työmallin avulla saadaan aikaiseksi myös yhteiskunnallisia kustannussäästöjä.
– Asunnottomuutta tai sen uhkaa kokenut henkilö on usein kokenut elämässään monenlaisia menetyksiä, uhkatilanteita, toivottomuutta, syyllisyyttä ja häpeää. Dialogi toimii tässä peilinä, jonka kautta voi peilata omia valintojaan ja syitä tehtyihin ratkaisuihin. Dialogisuus mahdollistaa aidon läsnäolon, arvostavan ja aktiivisen tavan kuunnella sekä antaa tilaa uusille ratkaisuille, kuvaa hankkeen projektipäällikkö Marja Manninen työtapaa.
uutiskirje 
