Naisasialiitto Unionin kanta on, että subjektiivista päivähoito-oikeutta ei pidä rajata. Liiton mukaan päivähoitojärjestelmän rapauttaminen heikentää sukupuolten välisen tasa-arvon edistymistä ja työllisyyttä Suomessa sekä vaarantaa lasten oikeuden varhaiskasvatukseen.
Suomen hallitus käy parhaillaan neuvotteluja rakenteellisista uudistuksista.
Mediassa liikkuvien tietojen mukaan subjektiivista päivähoito-oikeutta on esitetty rajattavaksi tilanteissa, joissa toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. Tällä hetkellä jokaisella lapsella on oikeus sekä kokopäiväiseen että osa-aikaiseen kunnalliseen päivähoitoon riippumatta vanhempien tilanteesta.
Ristiriidassa työllisyystavoitteiden kanssa
Päivähoito-oikeuden rajaaminen iskisi erityisesti perheisiin, joiden vanhemmat ovat pätkätöissä, työttöminä, osapäivätöissä tai opiskelijoita. Koska pienten lasten kotihoidosta vastaavat pitkälti äidit, subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen heikentäisi erityisesti naisten asemaa.
Lisäksi rajaus vaarantaisi kaikkien lasten yhtäläisen oikeuden varhaiskasvatukseen, Naisasialiitto Unioni muistuttaa kannanotossaan.
Jos päivähoito-oikeus muuttuu osittain tai kokonaan harkinnanvaraiseksi, mahdollisuudet työnhakuun, työn vastaanottamiseen ja uudelleenkouluttautumiseen vähenevät selvästi.
Tämä on hyvin ristiriitaista tilanteessa, jossa Suomen hallituksen julkilausuttuna tavoitteena on nostaa työllisyyttä ja ajatuksena on myös lisätä pienten lasten äitien osallistumista työelämään.
Päivähoitoa kehitettävä rajaamisen sijaan
Kattava ja toimiva päivähoitojärjestelmä edistää lasten hyvinvointia ja on ehdoton edellytys sille, että naisilla ja miehillä on tasavertaiset mahdollisuudet osallistua työelämään.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajaaminen johtaa helposti siihen, että kunnallisen päivähoitojärjestelmän resursseja kiristetään entisestään, päivähoidon laatu kärsii ja hoitopaikkojen määrä vähenee.
Naisasialiitto Unioni korostaa, että päivähoito-oikeuden rajaamisen sijasta päivähoidon laatua tulee kehittää vastaamaan paremmin nykypäivän tarpeita. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on niin lapsen, vanhempien kuin yhteiskunnankin etu, eikä siitä ole syytä luopua lyhytnäköisten säästötavoitteiden vuoksi.
lehti 