Joustavat työajat ovat lisääntyneet työpaikoilla viime vuosina. Erityisesti säännöllisen työajan ylittävän työn osuus on noussut. Vuonna 2012 liki 60 prosenttia palkansaajista oli tehnyt ylitöitä. Vielä vuonna 2009 osuus oli 45 prosenttia.
Tiedot käyvät ilmi työolobarometrin loppuraportista, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tiistaina.
Ylityöt ovat lisääntyneet johdonmukaisesti kaikilla aloilla. Miesten ja naisten väliset erot ylitöiden tekemisessä ovat kaventumassa. Yleisimmin, lähes 40 prosentissa tapauksista, ylityö korvataan vapaana. Korvauksettomia ylitöitä teki 12 prosenttia työntekijöistä.
Joustavat työajat laajassa käytössä
Viime vuonna 70 prosentilla työntekijöistä oli käytössään joustavien työaikojen järjestelmä, jossa normaalin työajan ylittävät tai alittavat tunnit kirjataan ylös, jolloin ne voi pitää myöhemmin vapaana tai tehdä sisään. 60 prosenttia palkansaajista voi käyttää kertyneitä tunteja pitääkseen vapaapäivän.
Joustavan työajan järjestelmää käyttävät palkansaajat arvioivat muita useammin, että elämäntilanne on otettu työajoissa huomioon. Kaikista palkansaajista 44 prosenttia arvioi, että elämäntilanteeseen kiinnitetään paljon huomiota, 47 prosentin mielestä se huomioidaan jossain määrin ja ainoastaan 9 prosentin mielestä elämäntilannetta ei huomioida työaikajoustoissa lainkaan.
Työkyky koetaan hyväksi
Palkansaajista lähes 90 prosentilla on erittäin hyvä tai melko hyvä työkyky. Vielä tätä suurempi osa palkansaajista uskoo, että pystyy terveytensä puolesta työskentelemään nykyisessä ammatissa kahden vuoden kuluttua.
Noin joka kymmenes vastaajista arvioi, että työkyky suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin on kohtalainen, ja yksi sadasta arvioi työkykynsä huonoksi.
Vuonna 2012 kaksi kolmasosaa palkansaajista oli poissa töistä oman sairauden takia. Osuus on kasvanut hieman reilun kymmenen vuoden aikana. Suurin osa poissaoloista on kuitenkin lyhyitä, yhdestä viiteen työpäivään.
Työolobarometri kuvaa työelämän laadun kehitystä palkansaajien näkökulmasta. Se on tehty joka syksy vuodesta 1992 lähtien. Tiedot perustuvat Tilastokeskuksen Työvoimatutkimuksen yhteydessä tekemiin palkansaajien haastatteluihin.
lehti 