Päätös on kuntien käsissä
Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen pitää harmillisena, että ajatus palvelualoitteesta on politisoitunut liiaksi.
– Siinä on perustaltaan hyvä ajatus avoimesta kunnasta, Kietäväinen totesi tiistaina Kuntaliiton seminaarissa, joka käsitteli kunnan roolia markkinoilla.
Kuntalain kokonaisuudistuksen valmistelutyöhön liittyvä Kunnat ja markkinat -jaosto harkitsee, miten poliittisesti kuumaksi perunaksi noussut palvelualoite kirjattaisiin uuteen lakiin. Vai kirjataanko lainkaan.
Palvelualoitteella yritys, yhteisö tai vaikkapa yksityinen henkilö voisi esittää kunnalle, että hän voisi ottaa hoidettavakseen jonkin kunnan tehtäviin kuuluvan palvelun.
Palvelualoitteen tekemiseen ei ole mitään estetä nykyisinkään, sanoo Kuntaliiton lakimies Katariina Huikko.
– Se on lakiteknisesti täysin mahdollista. Palvelualoitteita on itse asiassa tehtykin jo useita, mutta yksikään ei ole johtanut tulokseen.
Huikon mukaan aloitteen toteuttaminen edellyttäisi poliittista päätöstä kunnassa. Pitäisi etukäteen sopia, mitä palvelualoitteen kanssa tehdään ja mitä sellaiselta edellytetään.
– Jos sellaiseen päädytään, kunnan pitäisi sitoutua palvelualoitteen käsittelyyn ja pitäisi olla prosessimalli, miten sitä viedään läpi kunnallisessa päätöksenteossa.
Työntekijöiden asema?
Ruotsissa on ollut kymmenen vuotta voimassa vastaavanlainen kunnallinen haasteoikeus, utmaningsrätt. Isossa Britanniassa puolestaan samankaltaista menettelyä kutsutaan nimellä Best value.
Ruotsissa palveluhaaste on voimassa noin 40 kunnassa. Palveluhaasteen vaihtoehto on valinnanvapausjärjestelmä, jonka perusteella kuntalainen voi valita itse palveluntuottajansa.
Lokakuussa tehdyssä selvityksessä kysyttiin palvelualoitteen hyötyjä ja haittoja. Huikon mukaan hyödyiksi nähtiin kustannustietoisuuden lisääntyminen ja mahdollisuus uusien palvelutapojen kehittelyyn.
Haitoiksi mainittiin palvelujen kustannusten nousu pitkällä aikavälillä, kunnalle aiheutuva hallinnollinen taakka sekä työntekijöille aiheutuva epävarmuus.
– Työntekijänäkökohtaa ei varmaankaan voi sivuuttaa, kun asiaa harkitaan jaostossa.
Kunta päättää
Huikko korostaa kuntakohtaista harkintaa. Pitää selvittää, mihin palvelukokonaisuuksiin palvelualoite voisi sopia.
– Ei se voi ainakaan niin olla, että kaikki palvelukokonaisuudet ovat avoimia. Kunnalla on oltava ratkaisuvalta ottaako se aloitteen käyttöön ja missä laajuudessa.
Lisäksi palvelualoitteelle on luotava Huikon mukaan prosessimalli ja pelisäännöt.
Huikko korostaa, ettei palvelualoite voi olla yksityistämis- tai ulkoistamisautomaatti. Palvelualoitteella kunta voi myös ottaa takaisin omaan palvelutuotantoonsa aikaisemmin ulkoistetun palvelu. Näin on Ruotsissa usein tapahtunutkin.
Kuntaliiton johtava lakimies Juha Myllymäki korostaa, ettei palvelualoite tarkoita, että sen tekijä saisi hoidettavakseen tekemänsä aloitteen tarkoittaman palvelun.
– Palvelualoite vasta käynnistää tarjouskilpailun. Aloitteen tekijällä ei ole etuoikeutta palvelun tuottamiseen.
Kuntaliitossa tiedostetaan osaoptimointiin liittyvät ongelmat. Kuntaliiton seminaarissa esitettiin huoli siitä, että kustannussäästö jossakin voi aiheuttaa suurempia lisäkustannuksia toisaalla. Myös palvelujen kokonaisuus voi kärsiä niiden pilkkomisesta.
lehti 