Uudessa kuntalakiesityksessä kunnanvaltuuston jäsenet velvoitetaan kertomaan sidonnaisuuksistaan. Esityksen mukaan tietyissä tapauksissa myös yhdistys- ja säätiötoiminnan sidonnaisuuksista tulee ilmoittaa.
Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta pitää uutta lakiesitystä osittain ylireagointina.
Hän uskoo sidonnaisuuksien ilmoittamisesta ja kirjausten ajan tasalla pitämisestä muodostuvan valtava hallinnollinen taakka. Välttämättä luottamushenkilöt ja viranhaltijat eivät aina edes muista ilmoittaa sidonnaisuuksiensa muutoksista.
– Jos lautakunnan jäsentenkin pitäisi ilmoittaa sidonnaisuutensa, operaatiosta tulisi massiivinen.
Lakiesityksen mukaan kunnan työntekijä ei vastaisuudessa saa toimia kunnanhallituksen puheenjohtajana. Koska kunnanhallitukset päättävät myös kunnan lomautuksista ja irtisanomisista, kunnan työntekijä ei voi olla niistä päättämässä.
– Nykyiset rajoitteet ovat olleet ihan riittäviä. Nykyisinkin on niin, etteivät luottamushenkilöt ole voineet olla kunnanhallituksessa, Eloranta sanoo.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytyn edunvalvontajohtaja Marja Lounasmaa näkee tärkeäksi, että luottamushenkilöt voivat toimia kunnan luottamustehtävissä.
– Ainakaan emme voi hyväksyä sitä, että pääluottamusmies ei voisi olla kunnanvaltuutettu, Lounasmaa toteaa.
Lisää aikaa luottamushenkilöille
Kuntalain uudistuksiin on kirjattu myös päätoimisten ja osa-aikaisten luottamushenkilöiden oikeus työ- ja virkavapaaseen tehtäviensä hoitamiseksi. Työnantaja voisi kieltää vapaan vain erittäin pätevästä syystä.
Eloranta ei pidä hyvänä suuntausta, jossa luottamushenkilöt siirtyvät kokopäiväisiksi.
– Työstä on hankalaa irrottautua, mutta luottamustehtävät tehdään sitten vapaa-aikana, Eloranta toteaa.
Sen sijaan Lounasmaa on sitä mieltä, että luottamushenkilöillä ei ole työn ohessa tarpeeksi aikaa hoitaa tehtäviään.
– Nykyään edunvalvonta on ammattimaista toimintaa. Jotta saataisiin ihmisiä hoitamaan näitä töitä, pitää katsoa, ettei joudu tekemään montaa työtä päällekkäin, Lounasmaa sanoo.
Äänestysmahdollisuus sähköisesti
Avoimuutta ja nopeutta halutaan myös luottamushenkilöiden tiedonsaantiin. Lakiesityksen tavoitteena on edistää sähköistä kokousta ja sähköistä päätöksentekoa. Tällöin luottamushenkilö voi paikasta riippumatta osallistua päätöksentekoon.
Luottamushenkilöillä olisi muita laajempi oikeus saada tietoja kunnan hallussa olevista viranomaisten asiakirjoista.
– En tiedä, mikä voisi olla ongelmana, ettei tietoja voisi saada. Kyllä luottamushenkilöiden työtehtäviin kuuluu tietää, Lounasmaa kummastelee.
Lakiesityksessä ehdotetaan kuntalaisille parempaa osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuutta esimerkiksi järjestämällä keskustelutilaisuuksia ja kansalaisraateja. Kansanäänestysaloitteen alaikärajaksi esitetään 15 vuotta.
uutiskirje 
