Raha-automaattiyhdistys selvitti eurovaalien alla, mitä vaalien kärkiehdokkaat ajattelevat sosiaali- ja terveysalan järjestötyöstä ja mikä on heidän oma suhteensa vapaaehtoistyöhön. Kyselyyn vastasi 42 ehdokasta eri puolueista.
Heistä Euroopan parlamenttiin valittiin Liisa Jaakonsaari, Anneli Jäätteenmäki, Merja Kyllönen, Sirpa Pietikäinen ja Nils Torvalds.
Vastauksista käy ilmi, että vapaaehtoistyö koskettaa tavalla tai toisella suurinta osaa mepiksi tähdänneistä. Peräti yhdeksän kymmenestä vastaajasta kertoo tehneensä jonkinlaista vapaaehtoistyötä.
Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta ehdokkaasta on itse osallistunut varsinaiseen sosiaali- ja terveysalan järjestötoimintaan. Joukossa on muun muassa lastensuojelua, maahanmuuttoasioita, vanhustyötä, syöpäjärjestöjä ja päihdekuntoutusta.
Useimmilla on jokin kosketus järjestötyöhön, ja joidenkin kohdalla järjestöjen lista on hyvinkin pitkä.
Meppikandidaatit ovat
itsekin saaneet apua
Usein ajatellaan, että hyvinvoivat ihmiset tekevät järjestötyötä ja vähemmän hyväosaiset saavat siitä apua.
Kyselyn perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että myös politiikan kärkihahmot kokevat oman lähipiirinsä olevan järjestötyön kohteina.
Kolme neljästä vastaajasta kertoo, että hän itse tai joku itselle läheinen ihminen on saanut tukea tai apua sosiaali- tai terveysalan järjestöltä.
Eurovaaliehdokkaiden vastauksissa korostuu järjestötyön merkitys sellaisten avuntarvitsijoiden löytämisessä, joihin yhteiskunnan viralliset palvelut eivät ulotu.
Järjestöt näyttävät suuntaa, nostavat esiin ongelmia ja ennen kaikkea pystyvät kohtaamaan ihmisiä tehokkaasti.
Mitä mepiksi tähdänneet poliitikot sitten tahtoisivat itse erityisesti edistää? Avainsanoiksi nousevat kyselyn perusteella syrjäytymisen ehkäiseminen, mielenterveystyö, vammaisten oikeudet, vertaistuki, yksinäisyys ja päihdetyö.
Toisaalta moni vastaaja ei tahtonut arvottaa eri järjestöjen työtä, vaan kaikilla katsottiin olevan oma tärkeä paikkansa.
uutiskirje 
