Laivayhtiöiden viikonloppuvuorot ja työmailta kantautuva puheensorina sen kertovat: Suomea rakentavat virolaiset. Tilastokeskuksen mukaan maassamme asuu yhteensä noin 40 000 virolaista, mutta epävirallisten arvioiden lukemat hätyyttelevät jo sataatuhatta.
Valtaosalla maamme virolaisväestöstä menee hyvin, mutta vierastyöläisen asema saattaa olla myös varsin turvaton. Kun pohjoisnaapuriin lähdetään paremman palkan perässä tietämättöminä, hyväuskoisina ja kielitaidottomina, ollaan alttiita epärehellisten työnantajien häikäilemättömälle hyväksikäytölle.
Helsinkiläinen Mikko Haapanen on hoitanut lukuisten työsuhteessaan kaltoin kohdeltujen virolaisten asioita.
– Valtuutettuna asianhoitajana voin auttaa niitä, jotka apua kipeästi tarvitsevat. Varsinaisen päivätyöni teen kuitenkin puolueettomana viron kielen tulkkina, Haapanen sanoo ja korostaa, etteivät päätyö ja sivutoimi millään tavalla liity toisiinsa.
Tulkin työhön kuuluvat rikostapaukset ovat kuitenkin tärkein syy siihen, ettei Haapanen halua esiintyä lehdessä omilla kasvoillaan. Vielä vähemmän julkisuutta haluaa Margus, virolainen ammattirakentaja, jonka tapausta Haapanen on viime kuukausina hoitanut. Margus esiintyy jutussa muutetulla nimellä.
Tuhansia euroja maksamatta
Virolaisesta pikkukaupungista kotoisin oleva Margus on työskennellyt Suomessa pitkään. Työvuosia on kertynyt kahden virolaistaustaisen rakennusyrityksen palveluksessa kaikkiaan kuusi. Keväällä, vuoden yhtäjaksoisen työsuhteen jälkeen, työnantaja ilmoitti ilman ennakkovaroitusta, ettei töitä enää ole.
– Margusta ei lomautettu eikä irtisanomisajalta maksettu palkkaa. Koska Margus ei tuntenut paikallista työlainsäädäntöä, ei hän osannut pitää puoliaan, Haapanen kertoo.
– Lisäksi työhön, jota työnantajan mukaan ei ollut, palkattiin saman tien uusi virolainen työntekijä.
Kun työnantajalta myöhemmin virallisia teitä pitkin tiedusteltiin työsuhteen päättämisen syytä, annettiin perusteeksi työntekijän puutteellinen kielitaito – näin siitä huolimatta, että Margus oli pärjännyt vastaavissa tehtävissä siihen mennessä jo vuosia.
Todellinen syy lienee kuitenkin ollut maksamattomissa palkoissa ja niiden maksuaikataulun liian hanakassa tiedustelemisessa.
– Palkanmaksussa oli ollut viiveitä ja maksamatta on edelleen lähes 6 000 euroa varsinaisia palkkoja ja lomarahaa. Virossa se on rakennustyömiehen puolen vuoden palkka, Haapanen sanoo.
Myös pelon ilmapiiri on ollut arkea Marguksen tapauksessa.
– On sanottu suoraan, että jos joku esittää vaatimuksia, työt loppuvat heti. Lisäksi on annettu epäsuorasti ymmärtää, että hankalille tyypeille tai heidän perheilleen voi tulla ikävyyksiä. Työntekijät on pidetty kaiken keskellä viivyttämällä palkanmaksua ja toteamalla, että jos nyt lähdet, et saa senttiäkään, Haapanen kuvailee.
Kotona ei pärjää
Marguksen tapauksen käsittely on viranomaisissa edelleen kesken, mutta mies on huonoista kokemuksistaan huolimatta jo uudelleen töissä Suomessa.
– Yritin tulla jonkin aikaa toimeen kotikaupungissani, mutta tarjolla oli vain satunnaisia pätkätöitä. Rahan takia oli lähdettävä uudestaan.
Yksi ehto lähdölle kuitenkin oli.
– Virolaiselle en enää töihin mene. Kaikki työnantajat eivät tietenkään ole samanlaisia, mutta edellisessä työpaikassa minua kohdeltiin kuin orjaa. Tällä kertaa työnantajani on suomalainen, Margus sanoo.
Haapasen mukaan kuitenkin myös suomalaiset työnantajat osaavat niin halutessaan hyväksikäyttää toiveikkaina töihin tulevia virolaisia.
– Vaikka Virossa usein ajatellaan, että suomalaisen omistamassa firmassa ovat asiat kunnossa, käytetään esimerkiksi siivousalalla hyväksi osa-aikaisuutta, harjoittelijastatusta ja nollasopimuksia.
Ja vaikka sana huonosta kohtelusta kiirisi, eivät sunnuntai-illan laivavuorot jää tyhjiksi.
– Tilanne on tämä niin kauan kuin Suomenlahdella on syvä elintasokuilu. Tulijoita riittää ja samoin riittää niitä, jotka pyrkivät kyseenalaisin keinoin hyötymään heidän tilanteestaan, Haapanen toteaa.
– On hämmästyttävää, että tällaiset työnantajat voivat aina vain jatkaa toimintaansa. Veronumero ja heinäkuun alusta voimaan astunut ilmoitusvelvollisuus kitkevät pimeän työvoiman käyttöä rakennusalalla, mutta Marguksen kaltaisiin tapauksiin niillä ei valitettavasti ole vaikutusta.
Lue Marguksen koko tarina perjantaina 4.7. ilmestyneestä Kansan Uutisten Viikkolehdestä. Osta näköislehti Lehtiluukusta.
uutiskirje 
